Mökkikausi on Suomessa vilkkaimmillaan heinäkuussa ja vaikka helteet ovat toiveissa, voi mökin takalla ja muilla tulisijoilla kuitenkin olla käyttöä. Tulisijoja kannattaa huoltaa säännöllisesti, jotta niiden käyttöikä säilyy mahdollisimman pitkään eikä ikäviä yllätyksiä tule, neuvoo Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja Juha Helkamäki.
Helkamäen mukaan tyypillisimpiä virheitä tulisijojen käytössä on liian nopea lämmittäminen ja kosteiden polttopuiden käyttö. Omilla toimilla tulisijojen käyttöikää voi lisätä merkittävästi.
”Liian nopea lämmittäminen erityisesti kylmissä olosuhteissa on tuhoisinta tiilitulisijalle, oli se sitten uusi tai vanha. Lämmönjohtavuuskapasiteetti suhteessa liian nopeaan lämpötilakuormitukseen saa aikaan pintajännityksiä, jotka saattavat aiheuttaa repeämiä rakenteissa. Siksi maltti on valttia aina”, Helkamäki sanoo.
Märkien polttopuiden käyttö puolestaan synnyttää runsasta savua ja sitä kautta haitallisia päästöjä. Märkien puiden polttaminen lisää myös nokikertymää savukanavistoon, mikä heikentää lämmityskapasiteettia ja altistaa tulisijan ja savukanaviston tuhoisalle nokipalolle. Tulisijassa tulisi polttaa vain puhdasta, kuivaa puuta, eikä koskaan jätteitä tai roskia.
”Myöskään liian pitkiä polttopuita ei kannata käyttää, koska luukun ja puupanoksen väliin tulisi jäädä riittävä ilmatila toisioilman virtauksen takaamiseksi. Tällöin säästytään usein myös lasiluukun nokeentumiselta tai vaurioitumiselta”, Helkamäki sanoo.
Oikein rakennetun ja -käytetyn tiilistä rakennetun tulisijan käyttöikä on jopa yli 50 vuotta. Kun on ostamassa mökkiä tai vaikka omakotitaloa, jossa on tulisija, kannattaa sen kunto tarkistaa huolella ennen kaupantekoa, Helkamäki muistuttaa.
Hänen mukaansa hyvin huolletun, vanhan, paikalla muuratun tulisijan tunnistaa siitä, ettei tulisijaa ole kosmeettisesti yritetty korjailla ennen myyntiä. Jos vanha tulisija on juuri puhtaan valkoiseksi maalattu ja täysin virheettömän näköinen, kannattaa sitä Helkamäen mukaan tutkia kriittisemmin.
”Tulipesän luukun päällä näkyvät vähäiset käytön aikaansaamat nokitahrat ja pienet kosmeettiset hiushalkeamat laastisaumoissa ovat normaaleja käytön jälkiä, eikä niistä kannata olla huolissaan”, Helkamäki sanoo.
Sen sijaan, jos tulipesän luukun yläpuoli on musta tai nuohousluukkujen yläpuolella on piintynyttä nokea, on tulipesä tai hormi huonosti vetävä. Jos tulisijan ulkopinnan laastisaumoissa on halkeamia, joissa näkyy selkeästi savujäämiä, on se jopa terveydelle vaarallinen.
Helkamäki muistuttaa myös nuohouksen tärkeydestä. Pelastuslain mukaan loma-asuntojen savuhormien nuohous on suoritettava vähintään kolmen vuoden välein. Vakituisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen hormit tulee nuohota vähintään vuoden välein.
”Vastuu nuohouksen tilaamisesta on kiinteistön omistajalla, joten ostotilanteessa on syytä pyytää nähtäväksi viimeisin todistus nuohouksen suorittamisesta. Jos nuohouksen tilaaminen on laiminlyöty, voi olla, että mökin muukin hoitaminen ja kunnossapito on niin sanotusti retuperällä”, Helkamäki sanoo.
Myös Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju korostaa huolellisen ennakkotarkastuksen merkitystä. Mikäli kaupanteon jälkeen tulisijoissa havaitaan sellaisia puutteita, joista ei ole kerrottu tai jotka eivät ole näkyneet päällepäin, voi ongelmien selvittelyssä käyttää apuna myös hyväksyttyjä tavarantarkastajia. Tavarantarkastajan antama puolueeton ja perusteltu näkemys on usein hyvä apu riitatilanteiden ratkaisemisessa tai ennaltaehkäisyssä.
“Toisinaan tavarantarkastuksissa havaitaan sellaisia vikoja, joita on koitettu peitellä. Kaikista ikävimpiä ovat tietenkin käyttöturvallisuuteen liittyvät asiat, ja tavarantarkastajan avulla selvitellään ajoittain myös tulisijoista lähteneiden tulipalojen varsinaista syttymissyytä. Näillä on korvauskysymyksissä usein oleellinen merkitys”, Harju kertoo.
