Työllisyys on 40 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä.
Työllisyysasteen kehitystä voi seurata
osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi
Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi nousi sen ollessa 73,5 prosenttia vuoden 2020 huhtikuussa.
Työttömyysasteen trendi oli 6,8 prosenttia huhtikuussa 2020.
”Koronakriisi ei konkretisoidu vieläkään työllisyystilastoissa. On ollut kuitenkin jo pitkään selvää, että koronakriisi tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin. Mutta niin työttömyyden kuin työllisyyden trendit eivät vielä kerro kehityksestä heikompaan. Nyt pitää katsoa tilastojen taakse”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Maaliskuun työllisyyslukuihin ei koronakriisi vielä ehtinyt vaikuttaa eikä huhtikuun trendiluvuissa myöskään näy käännettä. Sen sijaan raaka työllisyysluku on yli prosentin vuodentakaista matalampi.
”Huhtikuun luvut näyttävät edelleen pintapuolisesti hyviltä. Suurin syy lienee tilastojen määritelmissä. Esimerkiksi määräajaksi lomautetut henkilöt tilastoituvat työllisiksi, mikäli lomautus on kestänyt alle kolme kuukautta. Käytännössä siis todellisuus on selvästi työvoimatutkimuksen lukuja karumpi”, Kotamäki kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan lomautusten määrä on ollut jyrkässä kasvussa. Helmikuussa lomautettuja henkilöitä oli yhteensä noin 19 000, maaliskuussa noin 65 000 henkilöä ja huhtikuussa jo 164 000 henkilöä oli lomautettu.
”Jos kaikki lomautetut tilastoituisivat työvoimatutkimuksessa työttömiksi, saattaisi työttömyysaste olla kaksinumeroinen”, Kotamäki arvioi.
Suomen järjestelmässä suuren järjestelmähäiriön eli shokin tapauksessa ensin työntekijöitä lomautetaan. Suomalainen lomautusjärjestelmä puolustaakin paikkaansa, kun yritykset sopeutuvat kriisitilanteeseen. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun työntekijöiden pitäisi palata takaisin töihin, mutta markkinoilla on edelleen häiriötila.
”Koska palkka ja työaika ei työmarkkinoilla ja työehtosopimusten säännöissä jousta riittävästi, näkyy lopputulos työttömyyden kasvuna. Tässä on valitettava, mutta hyvinvoinnin kannalta kriittinen eroavaisuus esimerkiksi Tanskan tai Saksan järjestelmiin verrattuna”, Kotamäki sanoo.
”Sitä aina lamojen yhteydessä arvuutellaan, että onko tällä kertaa tilanne erilainen. Että mitä, jos suomalainen työmarkkina olisikin muuttunut syytä tai toisesta aikaisempaa kestävämmäksi.”
Kotamäki suhtautuu epäileväisesti väitteeseen suomalaisten työmarkkinoiden mainettaan suuremmasta joustavuudesta.
”Järjestäen erilaiset tutkimukset ja kansainvälisten organisaatioiden tutkijat tulevat johtopäätökseen, että suomalaiset työmarkkinat ovat jäykät. Lisäksi on tiedossa erilaisia työllistymisen ja työllistämisen esteitä, joita hallitus toisensa jälkeen on luvattu purkaa. Monimutkaista ja kehittynyttä järjestelmää on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi uudistaa”, Kotamäki sanoo.
”Arvaukseni on, että edessä on vaikeita aikoja senkin jälkeen, kun koronapandemia hellittää. Tilannetta voi parantaa oikeanlaisella talouspolitiikalla – sekä suhdanne- että rakennepolitiikalla. Tosiasia taitaa kuitenkin olla, että suuremmat muutokset tapahtuvat hitaasti. Valtio ei ole mikään soutuvene, vaan valtamerilaiva, joka kääntyy hitaasti. Valitettavasti se tietää vaikeita aikoja Suomen työmarkkinarakenteilla. Tässä kohtaa todella toivon olevani väärässä”, Kotamäki päättää.