Hallituksen budjettiesitys ei pysäytä liikenneväylien rapautumista, sillä kaivattu 300 miljoonan tasokorotus perusväylänpitoon lykätään seuraavalle hallituskaudelle. Budjettiesityksessä liikennerahoituksesta valtaosa menee odotetusti tie-, rata- ja vesiväylien kunnossapitoon ja jo aloitettujen isompien väylähankkeiden jatkamiseen. Budjettirahoituksen mahdollisuudet uusien isojen väylähankkeiden rahoittamiseen ovatkin lähivuosina varsin rajalliset. Tästä syystä liikenteen rahoitusta on mietittävä laajasti – EU-rahoitusta unohtamatta.
Komission tuore esitys antaa mahdollisuuksia liikenteen rahoituksen ja kehittämisresurssien kasvattamiseen. Komissio esitti kesällä osana monivuotista budjettikehystä, että Euroopan laajuisiin liikenneinvestointeihin osoitettaisiin yli 30 miljardia vuosina 2021-2027. Kokonaisuudessaan liikenteen, energian ja digitalisaation rahoitus olisi yli 42 miljardia euroa, mikäli komission esitys toteutuu.
Komission esitys on mannaa Suomen liikenneverkolle. Miksi näin on?
Komissio esittämät muutokset eurooppalaisiin liikennekäytäviin koskettavat 11 maata. Komission esityksessä on mukana eri toimijoiden sitkeän vaikuttamisen tulos eli esitys Suomen ja Ruotsin liikenteen ydinverkkokäytävien pidentämisestä ja yhdistämisestä Perämerenkaarella. Esitys laajentaisi niin kutsutun TEN-T-tuen piirissä olevaa aluetta Suomessa, sillä tuki kohdentuu pääasiassa ydinverkkokäytäville, ei vain ydinverkolle.
Suomalaisen logistiikan kannalta on tärkeää saada sujuvat liikenne- ja viestintäverkot etelästä pohjoiseen. Koska Suomessa ydinverkkokäytävää on ollut vain Etelä-Suomessa, EU-rahoituksen saanti on ollut monia muita maita vähäisempää. Mikäli Helsinki-Tornio -väli saataisiin osaksi eurooppalaista liikennekäytävää, EU-rahoituksen saaminen erityisesti välin raidehankkeisiin olisi mahdollista. Liikenne- ja viestintäministeriö on laskenut, että pääradan investointeihin uppoaisi helposti kaksi miljardia. Komission ehdotuksen läpimeno auttaisi Suomea ja Ruotsia satsaamaan ympäristöystävälliseen raidehankkeiseen ja sitä kautta osaltaan saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet Ruotsilla päästövähennystavoite on EU:n tiukin, -40 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja Suomen tavoite on lähes yhtä kova, -39 prosenttia. Vanhoissa jäsenmaissa kuten Suomessa EU-rahoituksella voisi kattaa noin kolmanneksen hankekustannuksista.
EU:n kilpailukyky edellyttää strategisiin investointeihin panostamista. Oikein kohdennetun rahoituksen avulla voidaan periaatteessa parantaa yritysten toimintaedellytyksiä merkittävästikin. Tästä kertoo se, että Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen avulla on rakennettu niin Tanskan isoja siltoja kuin Suomen eteläosaa halkovaa E18-moottoritietä. Kilpailukykyä rakennetaan myös sillä, että rahoitusta panostetaan yhä enemmän eri kuljetusmuotojen yhdistämiseen sekä liikenteen digitalisoitumiseen ja päästövähennystavoitteisiin vastaamiseen. Verkkojen Eurooppa-rahoitusvälineessä on rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin edistämiseen.
Rahoituksesta voi kuitenkin hyötyä vain hakemalla sitä. Jatkossa Suomen pitäisi hyödyntää käytettävissä olevaa EU-rahoitusta yhtä tehokkaasti kuin naapurimaat. Tätä edellytetään, kun tavoitteena on maailman modernein, turvallisin, puhtain ja kattavin liikenneverkko kuten liikennekomissaari Violeta Bulc kuvaili rahoituspakettia esitellessään.
Teksti on julkaistu Rakennuslehdessä 12.10.2018.