Keskuskauppakamarin mukaan osinkoverotuksen kiristäminen olisi väärä tapa korjata julkista taloutta. ”Myönteistä on, ettei valtiovarainministeriö esitä yhteisöverokannan nostamista vaan painottaa verotuksen kansainvälistä kilpailukykyä ja ennakoitavuutta”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamarin Suuren veroselvityksen mukaan suomalaiset yritykset kerryttävät jo nyt valtaosan Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Vuonna 2024 yritystoiminnan kautta kertyi veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja lähes 82 miljardia euroa. Se on kaksi kolmasosaa Suomen 116 miljardin euron kokonaisverokertymästä. Vuosi 2024 on viimeisin, jolta tiedot ovat saatavilla.
Nyt valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoroa täydentävä verokartoitus nostaa yhdeksi valtiontalouden tasapainottamisen keinoksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisen. Keskuskauppakamari pitää osinkoverotuksen kiristämistä vääränä suuntana.
”Yritykset ja niiden omistajat rahoittavat jo nyt suurimman osan hyvinvointiyhteiskunnasta. Osinkoverotuksen kiristys ei paikkaisi julkista taloutta, vaan kaventaisi sitä pohjaa, josta verotulot kertyvät”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamarin mielestä valtiontalouden välttämätön tasapainottaminen on tehtävä ensisijaisesti menoja karsimalla.
”Jos verotusta joudutaan kiristämään, kasvun kannalta haitallisimmat verot pitää jättää rauhaan. Omistamisen ja yrittämisen verotus on niiden kärjessä”, Viitala sanoo.
Alempi verokanta ei automaattisesti tarkoita pienempiä verotuottoja
Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, ettei virkamiespuheenvuoro näytä vihreää valoa yhteisöverokannan nostolle. Yhteisöverokanta laskee 18 prosenttiin vuonna 2027.
”On hyvä muistaa, ettei alempi verokanta automaattisesti tarkoita pienempiä verotuottoja. Yhteisöveron tuotot ovat kasvaneet merkittävästi sen jälkeen, kun verokantaa laskettiin vuonna 2014”, Viitala sanoo.
Suuren veroselvityksen mukaan yhteisöveron osuus yritysten kerryttämistä veroista on alle kymmenesosa, vajaat seitsemän miljardia euroa. Noin puolet yritysten kerryttämistä veroista liittyy niiden rooliin työnantajana.
”Kun veroratkaisuja tehdään, on aina kysyttävä, parantavatko ne vai heikentävätkö yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää”, Viitala sanoo.
