Keskuskauppakamari esittää useita toimenpiteitä puhtaan sähkön lisäämiseksi Suomessa. Puhdas, toimitusvarma ja kohtuuhintainen sähkö on Suomelle kilpailuetu, joka houkuttelee investointeja ja uusia pääomia. Osa kokonaisuutta on ydinvoiman lisärakentaminen, sillä ilman uusia hankkeita ydinvoiman tuotanto vähenee Suomessa ensi vuosikymmenen lopulla.
Suomessa on julkaistu syksyn aikana uutisia useista datakeskusinvestoinneista. Sähköä kuluttavien teollisten hankkeiden eteneminen ratkoo muna-kana-ongelmaa, jonka vuoksi esimerkiksi tuulivoimahankkeet ovat seisseet. Sähköjärjestelmää on seuraavaksi katsottava kokonaisuutena.
“Vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyessä tarvitaan huomiota myös tasaiseen ja joustavaan sähköntuotantoon. Ne luovat perustaa 2030-luvun päästöttömälle sähköjärjestelmälle, jossa sähkön tuotanto ja kulutus on tuntuvasti nykyistä suurempaa teollisten investointien ja sähköistymisen vuoksi”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Teppo Säkkinen.
Vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon kasvu on osa fossiilista polttoaineista irtautumista. Energiajärjestelmän on oltava yhä joustavampi ja yhdistettävä eri sektoreita ja energiamuotoja. Toisaalta tämä haastaa sähkön kuluttajia. Keskuskauppakamarin syksyn talouskyselyssä lähes 60 prosenttia teollisuusyrityksistä piti sähkön kasvavaa hintavaihtelua riskinä.
Samaan aikaan ydinvoiman tuotanto Suomessa vähenee 2030-luvun lopulta lähtien, jos uusia hankkeita ei käynnisty. Ruotsin hallituksen tilaaman raportin mukaan ydinvoiman rakentaminen on nykyoloissa erittäin vaikeaa ilman julkista tukea.
Keskuskauppakamarin mielestä tarvitaan vahvempia toimia tasaisen perusvoiman turvaamiseksi.
”Energiainvestointien on oltava lähtökohtaisesti markkinaehtoisia ja yksityisrahoitteisia. Sähköjärjestelmän kannalta tarpeelliset suuret hankkeet voivat kuitenkin vaatia julkista tukea toteutuakseen. Olennaista on löytää Suomeen sopiva, julkisen talouden kannalta kestävä ja markkinoita mahdollisimman vähän vääristävä malli. Valtion takaus suurille hankkeille, kuten uudelle ydinvoimalle voi olla tällainen”, ehdottaa Säkkinen.
Ydinvoiman lisärakentamista voidaan edistää myös vähentämällä poliittista riskiä hankkeiden suunnittelussa. Tätä tukisi parlamentaarinen yhteisymmärrys, eduskunta tukee kaikkia ydinenergialain kriteerit täyttäviä hankkeita.
Myös uusiutuvan ja joustavan sähköntuotannon lisäämiseksi tarvitaan toimia
Keskuskauppakamarin sähkötoimet sisältävät myös useita esityksiä uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi. Merituulivoimahankkeiden kilpailutukseen tulisi laatia tiekartta, joka luo näkyvyyttä sijoittajille, ja merituulivoiman ja aurinkoenergian kiinteistöverotusta on tarkistettava. Keskuskauppakamari kannattaa myös kompensaatiomallia tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi.
“Merituulivoima ja tuulivoiman rakentaminen itäisessä Suomessa tukisivat koko sähköjärjestelmää, koska vaihtelevien tuuliolojen myötä tuotanto olisi tasaisempaa,” Säkkinen sanoo.
Keskuskauppakamari korostaa, että uusiutuvan energian rakentamista ei pitäisi rajoittaa tarpeettomasti esimerkiksi tiukoilla tuulivoiman etäisyyssäännöksillä.
Osana toimenpiteitä Keskuskauppakamari kannattaa myös kapasiteettimekanismia, jonka tavoitteena on varmistaa sähkön riittävyys ja ennakoitavuus vaihtelevan tuotannon lisääntyessä.
Mekanismin tulisi olla teknologianeutraali ja mahdollistaa erilaiset ratkaisut, kuten uusi sähköntuotantokapasiteetti, säätövoima, kysyntäjousto ja energiavarastot kilpaillun ja tehokkaan markkinan varmistamiseksi. Mekanismin käyttöönoton on perustuttava huolelliseen arvioon sen kokonaistaloudellisista hyödyistä. Järjestelmän on säilytettävä kannusteet kysyntäjoustoon sekä mekanismista riippumattomiin investointeihin.
Keskuskauppakamarin esitykset puhtaan sähkön lisäämiseksi ovat luettavissa tässä
