Euroopan unionin elvytyspaketti tulee Suomen ja Baltian toipuvien talouden kannalta jälkijunassa, mutta se voi olla ratkaiseva tekijä kussakin maassa kiihdyttää talouden rakennemuutosta. Osa esitetyistä elpymistoimista on uudistuksia, jotka olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa näissä maissa, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Kotamäki analysoi Suomen ja Baltian maiden kansallisia elvytystoimia Baltian maiden kauppakamareiden yhteisessä tilaisuudessa. Maiden ekonomistit arvioivat Suomen ja Liettuan paketit aavistuksen Eestin ja Latvian elvytystoimia monipuolisemmaksi talouden uudistamisen kannalta.
“Kaikkien maiden paketteja vaivaa niiden laajuus, kun fokus pitäisi olla nyt vain vihreän kasvun ja digitaalisen talouden muutoksen kiihdyttämisessä”, sanoo Kotamäki.
Baltian uusiin vientimahdollisuuksiin tartuttava
”Jos EU-maat onnistuvat oikeasti vaativassa loikassa vihreään ja digitaaliseen talouteen, se voi aidosti vahvistaa Euroopan kilpailukykyään ja houkuttelevuutta osaajien ja investoijien silmissä verrattuna Amerikkaan ja Kiinaan”, muistuttaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Baltian maiden edustajat nostivat vahvasti esille myös Baltian raideliikenteen kehittämistä osana laajempaa Euroopan raideliikenteen uudistamista ja ihmettelivät Suomen passiivisuutta Rail Baltica -yhteistyössä.
Vuoren mukaan nyt olisi oiva paikka Suomelle tiivistää yhteistyötä Baltian maiden kanssa talouksien uudistamisessa ja pyrkiä löytämään uusia vientimarkkinoita suomalaisille tuotteilla ja palveluille. Myös eurooppalaiset liikenneinvestoinnit on nähtävä Suomessa osana viennin kilpailukyvyn vahvistamista.
”Suomen vientiä Baltian-maihin voidaan ilman muuta kasvattaa ja maiden kauppakamariverkostoa siinä työssä kannattaa ehdottomasti hyödyttää”, sanoo Vuori.
Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivat Suomi-Eesti, Suomi Latvia ja Suomi-Liettua kauppayhdistykset, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä Baltia-maiden vastaavien kauppakamarien kanssa.