Kustannusten kasvun hillitsemisen tulee olla keskeisessä roolissa, kun tulevaisuuden sote-palveluita järjestetään, vaativat kauppakamarit aluevaaliteeseissään. Sote-lakien toimeenpano hyvinvointialueilla ratkaisee koko uudistuksen onnistumisen.
Eduskunnan hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei itsessään johda sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, joita ovat kustannusten kasvun hillitsemiseminen sekä sote-palveluiden saavutettavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Uudistuksen onnistumisen ratkaisee nyt sote-lakien toimeenpano hyvinvointialueilla.
”Suomessa on yli 18 000 sote-alan yritystä. Sote-palveluiden saatavuuden parantaminen, laadun kehittäminen ja kustannusten kasvun hillitseminen vaativat, että yrityksiä hyödynnetään sote-palveluiden tuottamisessa nykyistä enemmän. Esimerkiksi palvelusetelin käyttöä tulisi laajentaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Hyvinvointialueiden on lain mukaan laadittava palvelustrategia, jossa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Kauppakamareiden mukaan palvelustrategian ytimessä tulee olla sote-palveluiden tuottaminen monituottajamallilla eli yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa.
”Julkisen sektorin ei ole järkevää tuottaa kaikkia palveluita itse. Sote-palvelut on tuotettava tavalla, joka on veronmaksajille kustannustehokkain ja laadukkain. Asiakkaille tärkeintä on, että he pääsevät nopeasti hoitoon ja saavat laadukasta hoitoa. Sillä tuottaako hoidon julkinen vai yksityinen taho tai järjestö, ei asiakkaan näkökulmasta ole merkitystä”, sanoo Sipola.
Kustannukset kuriin, maakuntavero torpattava
Väestön ikääntyminen tarkoittaa, että hoivan tarve kasvaa samanaikaisesti kuin työllisten määrä vähenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat noin 23 miljardin euron vuosittainen menoerä, jonka kasvuvauhti on ollut tasaista.
Kauppakamareiden mukaan julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen vaativat, että soten kustannusten kasvua hillitään.
”Euroopan komission vuoden 2018 arvion mukaan sote-uudistuksella voitaisiin vakauttaa Suomen julkista taloutta jopa 4 miljardilla eurolla. Tämä on mahdollisuus, jota velkaantuvalla ja ikääntyvällä Suomelle ei ole varaa jättää käyttämättä”, sanoo Sipola.
Kauppakamarit eivät kannata maakuntaveroa, joka todennäköisesti nostaisi Suomen jo ennestään korkeaa veroastetta ja kiristäisi työn verotusta.
Kauppakamareiden ratkaisut sote-uudistuksen onnistumiseksi
Näin hyvinvointialueet onnistuvat sotessa:
- Hyödyntämällä monituottajamallia mahdollisimman laajasti
Yritykset ja järjestöt on otettava mukaan tuottamaan sote-palveluita nykyistä laajemmin.
- Lisäämällä palvelusetelin käyttöä ja ottamalla käyttöön henkilökohtainen budjetti
Palvelusetelin laajempi käyttö nopeuttaa hoitoonpääsyä ja lisää asiakkaan vapautta valita hänelle parhaiten sopiva palvelu.
- Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia
Hyvinvointialueiden tulee toimia avoimesti ja tehdä kustannuksistaan ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia. Hyvinvointialueilla tulisi olla yhtenäinen kustannusten laskentamalli.
- Hyödyntämällä teknologiaa ja digitalisaatiota
Julkinen terveydenhuolto tarvitsee digiloikan. Sote-palveluiden saatavuutta ja laatua on parannettava hyödyntämällä digipalveluita, teknologiaa ja tekoälyä nykyistä laajemmin.
- Rakentamalla asiakaslähtöiset palvelupolut ja huolehtimalla palveluintegraatiosta
Asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät, että ammattilaisten yhteistyö toimii käytännön palveluprosesseissa. Pelkkä organisaatiorakenteiden muuttaminen ei riitä.
- Varmistamalla sote-alan henkilöstön saatavuuden
Osaavan työvoiman saatavuus on varmistettava niin julkiselle puolelle kuin sote-alan yrityksille. Osaamisperusteista maahanmuuttoa on lisättävä, koulutustarjontaa joustavoitettava ja lisättävä sekä monialaista yhteistyötä kehitettävä.
Kauppakamareiden aluevaaliteesit
