Osaajapulan hiipumisesta ei ole havaittavissa merkkejä. Kauppakamareiden kyselystä käy ilmi, että osaajapula kurittaa yrityksiä sekä haittaa niiden kasvua ja kehitystä. Koulutusmäärien lisääminen on tarpeellinen, mutta hidas keino tilanteen ratkaisemiseksi. Nopeampi ratkaisu on lisätä työperäistä maahanmuuttoa merkittävästi.
Lähes 65 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Noin 45 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että osaajapula rajoittaa yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.
”Talouskasvun hidastuminen ja heikommat ennusteet tulevasta eivät vielä näy yritysten osaavan työvoiman tarpeessa. Yritysten osaajapula on akuutti ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan toimia hallitukselta. Jokainen odotettu hetki nakertaa Suomen kilpailukykyä”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Vajaa 40 prosenttia vastaajista ilmoitti rekrytointitarpeensa kasvavan seuraavan 6 kuukauden aikana. Pidemmällä 3-5 vuoden aikajänteellä rekrytointitarve kasvaa 60 prosentilla vastaajista. Näidenkään vastausten valossa ei ole nähtävissä osaavan työvoiman tarpeen hiipumista.
Kyselystä käy ilmi, että osaajapula korostuu erityisesti ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopiston maisteritutkinnon omaavien osaajien parissa. Perusasteen tai lukion varassa oleville ei nähdä juurikaan tarvetta. Koulutusaloittain katsottuna osaavan työvoiman tarpeessa on selkeitä eroja. Suurin tarve kyselyn mukaan on tekniikan alalla sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla. Osaajatarve on suuri myös sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla että palvelualalla.
”Osaavan työvoiman saatavuuteen voidaan vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä koulutusmäärien kautta ja kasvattamalla opiskeluun perustuvan maahanmuuton määrää. Tämän kevään aikana Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on mahdollisuus kohdentaa korkeakoulujen koulutusmääriä tutkintotavoitteiden kautta vuosille 2021-2024 erityisesti niille aloille, joilla näyttää selkeästi olevan pulaa”, sanoo Valtonen.
Nopeat lääkkeet osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rajoittuvat työperäisen maahanmuuton edistämiseen ja nopeisiin osaamisen päivittämiseen tarkoitettuihin koulutuksiin, kuten muunto- ja täydennyskoulutukseen. Kauppakamarit kiittelevät hallitusohjelman kirjauksia työperäiseen maahanmuuttoon ja nopeaan osaamisen päivittämiseen liittyen, mutta odottavat konkreettisia toimia. Maahanmuuton ja nopeiden koulutusten edistämisellä hallitus pääsee lähemmäs 75 prosentin työllisyysastetavoitettaan.
”Yritykset odottavat hallitukselta toimia, jotka konkreettisesti helpottavat osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Oleskeluluvan saaminen ei saa kestää 4 tai 6 kuukautta. Lupa on saatava maksimissaan kuukaudessa. Puoli vuotta on liiketoiminnan kannalta liian pitkä aika odottaa osaajaa”, Valtonen sanoo.
Oleskelulupaprosessia pitää kehittää ennakkoluulottomasti. Prosessin on oltava asiakaslähtöisempi ja vähennettävä virheellisesti täytettyjen hakemusten määrää. Oleskelulupaprosessin sujuvoittamisessa avainasemassa on muun muassa sähköisen asioinnin kehittäminen ja lisääminen, automatisaatio sekä riittävien resurssien turvaaminen Maahanmuuttovirastolle ja Suomen edustustoille. Kauppakamarit ovat esittäneet yhdeksi konkreettiseksi ratkaisuiksi saatavuusharkinnasta luopumista mahdollisimman pian.
”Saatavuusharkinnasta luopumiseen liittyy myyttisiä pelkoja, joiden realisoituminen on kyseenalaista. Lähtökohtaisesti yritykset etsivät osaavaa työvoimaa sieltä, mistä sitä on saatavilla. Oli se sitten kotimaa, EU-maa tai EU:n ulkopuolinen maa. Tähän kuvioon sopii huonosti byrokraattiset hidasteet”, Valtonen sanoo.
Kauppakamareiden kyselyssä tarkasteltiin yritysten ja organisaatioiden osaavan työvoiman tarvetta sekä osaajapulan kohdentumista aloittain ja koulutusasteittain. Kyselyyn vastasi laaja joukko, yli 1300 työnantajaa yrityksistä ja organisaatioista eri puolilta Suomea.
Liite:
Kauppakamareiden kysely osaajapulasta ja jatkuvasta oppimisesta