Inhimillinen näkökulma muutokseen
Huone on täynnä juristeja, joista jokainen painii samojen kysymysten kanssa: miten työ muuttuu, mitä asiakkaat odottavat, ja kuinka pysyä kehityksessä menettämättä sitä, mikä tekee työstä merkityksellistä.
Tällä hetkellä yritysjuristit elävät kahden rinnakkaisen muutoksen keskellä. Ensimmäinen koskee omaa työtä: miten dokumenttien analyysi, sopimusten luonnostelu ja asiakkaiden neuvonta muuttuvat uusien työkalujen myötä. Toinen koskee asiakkaiden maailmaa: miten liiketoimintaympäristön muutos vaikuttaa siihen, millaista palvelua he odottavat.
Harvard Business Review:n artikkelin mukaan useimmat liiketoimintafunktiot ja yli 40 % eri työtehtävistä voidaan tehostaa, niitä voidaan automatisoida generatiivisella tekoälyllä. Suurimmat vaikutukset tapahtuvat juridiikassa, pankki- ja vakuutusalalla sekä pääomamarkkinoilla. Tämä ei tarkoita alojen massatyöttömyyttä, vaan että työn luonne muuttuu perusteellisesti.
Viime kuussa tapaamani juristi kertoi minulle kokemuksestaan: ”Käytin tekoälyä ensimmäistä kertaa sopimusten analysoinnissa. Löysin kolme riskikohtaa, jotka olisin normaalisti huomannut ehkä vasta kolmannella lukukerralla.” Hän innostui ajansäästöstä, joka vapautti aikaa syvempään analyysiin ja asiakasviestintään. Tämä kuvaa hyvin muutoksen ydintä. Tekoäly ei tee juristin työtä, vaan muuttaa työn painopistettä. Monet rutiinitoimet nopeutuvat, minkä ansiosta aikaa jää enemmän siihen, mihin juristit ovat koulutettuja: tulkitsemaan, arvioimaan ja neuvomaan.
Erityisesti juridiikassa korostuu tarve, että ammattilaiset käyttävät ammattitasoisia generatiivisen tekoälyn ratkaisuja, jotka on suunniteltu heidän erikoisaloilleen. Tämä tarkoittaa työkaluja, jotka ymmärtävät juridiikan erityisvaatimukset.
Käytännössä muutos näkyy dokumenttianalyysin nopeutumisessa, due diligence -prosessien tehostumisessa ja sopimusten luonnostelun sujuvoitumisessa. Samalla vastuu tulkinnasta, päätöksenteosta ja suosituksista säilyy edelleen juristilla.
Toinen muutos koskee asiakkaiden odotuksia. Liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja asiakkaat odottavat juristeilta paitsi juridista tarkkuutta myös liiketoiminnallista ymmärrystä.
MIT Technology Review raportoi tammikuussa 2024 EU:n sääntelymallin merkityksestä. EU:n asema ensimmäisenä sääntelijänä antaa sille mahdollisuuden asettaa de facto globaalin standardin ja muokata sitä, miten liiketoimintaa ja teknologiaa kehitetään. Suomalaiset yritykset toimivat sääntely-ympäristössä, joka vaikuttaa laajasti maailmanlaajuisiin käytäntöihin.
Asiakkaat eivät kysy enää pelkästään: ”Onko tämä laillista?” He haluavat tietää: ”Miten tämä vaikuttaa liiketoimintaan, miten pysymme kilpailukykyisinä ja miten hallitsemme riskejä?”
Harvard Business Review kirjoitti lokakuussa 2024, että generatiivinen tekoäly tekee asiakkaiden, työntekijöiden, kilpailijoiden ja sääntelijöiden oikeudelliset toimet helpommiksi. Tämä muutos vaikuttaa koko liiketoimintaekosysteemiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaat odottavat juristeilta syvempää strategisen kumppanin roolia, reaaliaikaista neuvontaa ja ennakoivaa riskienhallintaa.
Alalla vallitsee tietysti sekä pelkoa että innostusta. Pelkoa siitä, että teknologia tekee osaamisesta tarpeetonta. Innostusta siitä, että työtä voi tehdä tehokkaammin ja vaikuttavammin.
Harvard Business Review korostaa syksyn 2024 tutkimuksessaan, että säänneltyjen sektoreiden ammattilaisten ei pitäisi aliarvioida generatiivisen tekoälyn transformatiivista potentiaalia. Vaikka harkittu eteneminen on tarpeen, liian hidas sopeutuminen voi olla suurempi riski kuin hallittu käyttöönotto ja kokeilut. Kyse on oppimisesta, turvallisesta epäonnistumisesta ja ammatillisesta kasvusta.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä yritysjuristeille?
Ensiksi on ymmärrettävä oma rooli muutoksessa. Juristit eivät muutu hetkessä teknologian asiantuntijoiksi, mutta heistä tulee asiakkaiden kumppaneita tekoälyn hyödyntämisessä. Toiseksi tarvitaan uusia taitoja. Kykyä selittää monimutkaisia tekoälyn käyttöön liittyviä juridisia kysymyksiä liiketoimintakielellä. Kolmanneksi on rakennettava luottamusta. Asiakkaiden luottamus syntyy kokeilujen, oppimisen ja rehellisen keskustelun kautta siitä, mitä osataan ja mitä opetellaan vielä.
Harvard Business Review ennusti huhtikuun 2025 artikkelissaan, että uudet tekoälyratkaisut tuovat lisää kilpailua ja vaihtoehtoja markkinoille. Teknologia kehittyy jatkuvasti, mutta asiakkaiden tarve luotettavaan, ymmärtävään kumppaniin säilyy.
Yritysjuristit ovat liiketoiminnan mahdollistajia, eivät pelkästään sopimusten tarkastajia tai riskien arvioijia. He auttavat asiakkaitaan navigoimaan monimutkaisessa ympäristössä, jossa oikeudelliset ja liiketoiminnalliset päätökset kietoutuvat tiukasti toisiinsa. Tekoäly ei tee juristeista tarpeettomia. Se tekee heistä entistäkin tärkeämpiä, mutta eri tavalla kuin aiemmin.
Kun katsoo tätä muutosta kokonaisuudessaan, kyse on uudesta tavasta palvella asiakkaita. Se on matka, jossa opitaan yhdessä, jaetaan kokemuksia ja rakennetaan uutta ammatillista identiteettiä. Harvard Business Review ja MIT Technology Review kuvaavat yhdensuuntaisesti samaa ilmiötä. Tekoäly muuttaa perusteellisesti sitä, miten asiantuntijatyötä tehdään. Juristit, jotka omaksuvat muutoksen, löytävät uusia tapoja tuottaa arvoa asiakkailleen.
Tekoäly on työkalu ja avustaja. Juristit ovat asiantuntijoita, jotka osaavat toimintaympäristön. Asiakkaat ovat niitä, joiden liiketoimintaa tuetaan tiiviimmin kuin koskaan aiemmin. Muutos on läsnä ja se tarjoaa mahdollisuuksia niille, jotka uskaltavat tarttua siihen.
Antti Merilehto on Elev tekoäly-yrityksen vetäjä ja varhaisen vaiheen sijoittaja, hän valmentaa yritysten hallituksia ja johtoryhmiä tekoälytaitojen kehittämisessä.
Antti on myös puhujana Keskuskauppakamarin Suuressa yritysjuridiikkapäivässä 2.10.2025. Ilmoittaudu tapahtumaan täältä!