Nopeusrajoitusohjeen päivittäminen on perusteltua, sillä tieliikenteen turvallisuutta tulee parantaa myös liikennejärjestelmään kohdistuvilla nopeavaikutteisilla toimenpiteillä. Liikenneturvallisuusstrategian toteuttamisessa ja nollavisioon pyrittäessä myös nopeusrajoitusten kriittinen tarkastelu on tarpeen. Nopeusrajoitusten alentaminen ohjeessa esitellyssä laajuudessa ei kuitenkaan ole hyväksyttävä toimenpide, sillä esitetyt muutokset pidentäisivät osalla alueista merkittävästi matka-aikoja. Ohjeluonnoksessa esitettävät alennettujen nopeustasojen kriteerit ovat kategorisia, eivätkä ne ota riittävästi huomioon liikenneympäristön vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.
90 km/h nopeusrajoituksen pilotointi luonnoksessa esitetyllä tavalla on kannatettava toimenpide, jolla voidaan kerätä kokemuksia alennettujen nopeustasojen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen. Nopeuden alentaminen 100 km/h:sta 90 km/h:iin voisi parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta tieosilla, joissa on ollut korkea onnettomuusriski, sillä se vähentäisi ohitustarvetta teillä, joilla on paljon raskasta liikennettä. Samalla sen vaikutus matka-aikoihin olisi selvästi maltillisempi kuin nopeusrajoituksen alentaminen 80 km/h:iin. 90 km/h:n nopeustasoa olisi perusteltua pilotoida myös osalla sellaista tieverkkoa, jossa on tähän asti sovellettu 80 km/h -nopeustasoa.
Ohjeluonnoksessa esitetty nopeuden alentaminen yksittäisissä riskikohteissa on perusteltu toimenpide, jota kuitenkin tulisi käyttää harkiten. Nopeusrajoituksen soveltamiseen tulisi jättää harkintavaltaa paikallisille ELY-keskuksille, joilla on käytettävissään tarkat tiedot tieosakohtaisista onnettomuusriskeistä. Alennetun nopeuden riskikohteiden luokittelun tulisi perustua onnettomuustilastoihin eikä yksinomaan tien poikkileikkaukseen tai liikennemäärään perustuviin kriteereihin, sillä liikenneturvallisuuteen vaikuttavat myös monet muut liikenneympäristötekijät. Vastaavasti leveäkaistateiden ja keskikaiteettomien ohituskaistateiden luokittelu riskikohteiksi pelkästään poikkileikkauksen perusteella ei ole anna oikeaa kuvaa näiden tieosien liikenneturvallisuuden tasosta.
Ensisijaisena toimenpiteenä liikenneturvallisuuden parantamiseen tulisi olla tunnistettujen riskikohteiden liikenneturvallisuustoimenpiteiden, kuten esimerkiksi keskikaiteiden, ripeä toteuttaminen. Nopeusrajoitusohjeen päivittämisen taustaksi tehty yksittäisiä riskikohteita tunnistava selvitys tulisikin nähdä ensisijaisesti toimenpideohjelmana, jossa riskikohteet pyritään osana Liikenne 12 -ohjelman kehittämisinvestointihankkeita poistamaan rakenteellisin toimenpitein ja nopeusrajoituksen alentamiselta liikenneturvallisuusperustein voitaisiin välttyä.
Vähäliikenteisten teiden nopeusrajoituksen asettamista koskevia periaatteita tulisi harkita uudelleen, sillä esitetyt kriteerit ovat luonteeltaan mekaanisia, eivätkä tunnista sellaisia tieosuuksia, joilla onnettomuusasteet ovat olleet alhaisia. 100 km/h nopeusrajoituksen alentaminen 80 km/h:iin yksinomaan päällysteleveyden ja liikennemäärän perusteella ei ole perusteltua erityisesti Pohjois- ja Keski-Suomeen esitetyillä vähäliikenteisillä teillä, joissa onnettomuusasteet eivät ole olleet korkeita. Nyt esitetyltä laajuudeltaan 1 800 km:n mittaiselta alennetun nopeustason tieverkolta tulisi karsia sellaiset tieosat, joilla onnettomuustiheys ei ole kohonnut. Esitämme myös, että jatkossakin ELY-keskukset voisivat käyttää alueellista harkintavaltaa nopeusrajoitustason valintaan sellaisilla tieosilla, joiden liikennemäärä on alle 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Lisäksi esitämme, että moottoriteillä pilotoitaisiin vähäliikenteisillä osuuksilla kesäaikana 130 km/h nopeusrajoitustasoa, sillä moottoriteiden turvallisuus on korkea ja hyvissä ajo-olosuhteissa nopeusrajoitusta voitaisiin nostaa maltillisesti liikenneturvallisuutta heikentämättä. Pilottiosuudet voisivat sijoittua tieosuuksille, joissa olisi vaihtuva nopeusrajoitus, jotta sää- ja keliolosuhteet olisi tarvittaessa otettavissa huomioon nopeusrajoituksen asettamisessa.
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750