Elintarvikemarkkinointilautakunta
Elintarvikemarkkinointilautakunta on saanut kaksi lausuntopyyntöä yksityishenkilöiltä Atria Oyj:n markkinoinnista.
Ensimmäisen lausunnonpyytäjän mukaan markkinoinnissa käytetyt ilmaisut ovat harhaanjohtavia:
1) Ilmaisu: ”Tiedätkö, mikä on yksi ihmiskunnan suurimmista terveysuhista? Sitä vastaan Atrialla taistellaan kanojen ja possujen voimin.”
Lausunnonpyytäjän mukaan ilmaisu on harhaanjohtava, koska eläintuotanto on suurin syyllinen antibioottiresistenssille. Valtaosa maailman antibiooteista annetaan tuotantoeläimille, ja myös Suomessa sairaita eläimiä lääkitään antibiooteilla. Jos kanoja ja possuja ei kasvatettaisi ruoaksi, antibioottiresistenssiä tuskin olisi, tai se olisi paljon lievempi.
2) Ilmaisu: ”Ulkomaisista, eurooppalaisistakin, tuotantoelämistä ja elintarvikkeista löydetään jatkuvasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita.”
Lausunnonpyytäjän mukaan ilmaisu on harhaanjohtava, koska myös kotimaisista elintarvikkeista, kuten broilerinlihasta, löytyy antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Esimerkiksi tutkimuksessa vuonna 2018 löytyi antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita joka viidennestä suomalaisesta broilerinlihasta otetusta näytteestä.
3) Ilmaisu: ”Suomalaiset kuluttajat ovat tottuneet siihen, että kotimainen ruoka on puhdasta ja laadukasta.”
Lausunnonpyytäjän mukaan ilmaisu on harhaanjohtava, koska broilerinlihaa ei voi kutsua puhtaaksi. Esimerkiksi tutkimuksessa vuonna 2018 löytyi antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita joka viidennestä suomalaisesta broilerinlihasta otetusta näytteestä.
4) Ilmaisu: ”Eläinten hyvinvointi on kaiken lähtökohta.”
Lausunnonpyytäjän mukaan ilmaisu on harhaanjohtava, koska eläimiä hyödynnetään taloudellisesti. Jos eläinten hyvinvointi olisi lähtökohtana, niitä ei suljettaisi tuotantolaitoksiin, joissa niiden luontainen käyttäytyminen estetään, niille ei tehtäisi tuskallisia toimenpiteitä eikä niitä teurastettaisi hyvin nuorina.
5) Ilmaisu: ”Kun eläimet voivat hyvin, ne pysyvät terveinä ja stressittöminä.”
Lausunnonpyytäjän mukaan ilmaisu on harhaanjohtava, koska se on vain myytti. Hyvin pitkälle viety jalostus on tehnyt sen, että eläin tuottaa hyvin, vaikkei se voisikaan hyvin. Eläimet teurastetaan hyvin nuorina, ennen kuin niille on ennättänyt tulla pahoja sairauksia. Tuotantolaitoksissa eläinten olot ovat kaukana niiden luontaisista olosuhteista. Luontaisissa olosuhteissa sika käyttäisi suurimman osan päivästään liikkumiseen. Siat laiduntavat luonnossa jopa 2500 hehtaarin alueilla.
6) Ilmaisu: ”Kipulääkettä annetaan ja haavat hoidetaan, jos eläin on esimerkiksi satuttanut itsensä.”
Lausunnonpyytäjän mukaan ilmaisu on harhaanjohtava, koska lauseessa annetaan ymmärtää, että siat eivät joudu kärsimään kivusta, vaikka markkinoija antaa possuille kastraation yhteydessä ainoastaan kivunlievitystä.
7) Mainoksen kuva possuista emakon vieressä.
Lausunnonpyytäjän mukaan kuva on harhaanjohtava, koska Suomessa käytetään yleisesti kääntymistä estäviä porsitushäkkejä. Olisi syytä näyttää myös kuva porsitushäkistä, koska yli puolet markkinoijan emakoista suljetaan porsitushäkkeihin.
Toisen lausunnonpyytäjän mukaan väite siitä, että 10 prosenttia possun lihasta on antibioottivapaata, on harhaanjohtava. Lisäksi lausunnonpyytäjän mukaan on harhaanjohtavaa puhua hyvinvoivista eläimistä, kun kysymys on eläintuotannosta. Lausunnonpyytäjä perustelee näkemystään Oikeutta eläimille -eläinoikeusjärjestön kuvilla.
Markkinoija
1) Ilmaisu: ”Tiedätkö, mikä on yksi ihmiskunnan suurimmista terveysuhista? Sitä vastaan Atrialla taistellaan kanojen ja possujen voimin.”
Antibiootilla tarkoitetaan elävien mikrobien tuottamaa, toisia mikrobeja tappavaa tai niiden kasvua estävää ainetta. Liiallisella käytöllä voidaan lisätä haitallisten bakteerien antibioottiresistenssiä, jolloin antibiootit eivät enää tehoa bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Antibioottiresistenssin maailmanlaajuinen lisääntyminen liittyy sekä ihmisten että eläinten väärään tai liialliseen lääkitsemiseen antibiooteilla. Viime vuosina lisääntynyt antibioottiresistenssi lisää ihmisten ja eläinten sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia. Antibioottiresistenssin yleistyminen on yksi ihmisten ja eläinten terveydenhuollon vakavimpia uhkia. Tämän takia Atrian pyrkimyksenä on minimoida antibioottien käyttö ennaltaehkäisevällä terveydenhuoltotyöllä ja muun muassa siten estää mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen muodostuminen ja leviäminen.
Ennaltaehkäisevästi annetut antibiootit ovat maailmalla laaja ongelma. Suomessa ja muissa pohjoismaissa käytetään suhteessa elopainoon enemmän antibiootteja ihmisten terveydenhuollossa kuin eläinten terveydenhuollossa. Monissa maissa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille rutiininomaisesti. Niitä käytetään kasvun edistämiseen ja ennaltaehkäisemään sairauksia. Näissä maissa lihasta voi löytyä niin ikään paljon antibioottiresistenttejä bakteereita, jotka voivat levitä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tai suoraan eläimistä tai (tuotanto)ympäristöstä.
Jos kaikki possujen ja kanojen kasvattajat maailmassa tekisivät kuten Atria tekee, eli pidättäytyisivät antamasta antibiootteja ennaltaehkäisevästi ja käyttäisivät niitä vain sairauksien hoitoon, antibioottiresistenssi ei olisi nykyisenkaltainen ongelma. Siten kanat ja siat ovat nimenomaisesti tärkeitä osatekijöitä, kun taistellaan antibioottiresistenssiä vastaan. Markkinoinnissa on tuotu esille tätä toimintatapaamme, erotuksena yleiseen toimintamalliin maailmalla. Markkinointiväittämä ei siten ole harhaanjohtava.
Atrialla antibiootittomuus on mahdollista muun muassa eläinten hyvän terveystilanteen, hyvien olosuhteiden ja hyvän eläinten hoidon, puhtaan veden ja ympäristön sekä puhtaiden ja laadukkaiden rehuraaka-aineiden käytön ansiosta. Lisäksi atrialainen jäljitettävyys, erinomainen ja järjestäytynyt eläintautien ehkäisytyö sekä tuottajien ja Atrian välinen tiivis kehitystyö mahdollistavat antibiootittomuuden. Eläimiä lääkitään vain tarpeen mukaan. Suomessa eläimelle annetaan antibiootteja ainoastaan silloin, kun eläinlääkäri on todennut, että eläin on sairas. Sairauksien ennaltaehkäisyyn tai kasvun edistämiseen antibiootteja ei käytetä. Antibiootteja käytetään eläinlääkärin valvonnassa.
2) Ilmaisu: ”Ulkomaisista, eurooppalaisistakin, tuotantoelämistä ja elintarvikkeista löydetään jatkuvasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita.”
Viittaamme edelliseen kohdan vastaukseemme. Monissa maissa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille rutiininomaisesti. Niitä käytetään kasvun edistämiseen ja ennaltaehkäisemään sairauksia. Näissä maissa lihasta löytyy niin ikään paljon antibioottiresistenttejä bakteereita, jotka voivat levitä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tai suoraan eläimistä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kartasta ilmenee antibioottien käyttö eri Euroopan maissa. Kartta on lähteestä “European Medicines agency, European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumpition”. Muissa maissa ongelma on täysin eri tasolla. YLEn julkaisemassa tutkimuksessa sanotaan: ”Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita piili joka viidennessä Suomessa otetusta näytteestä. Se on silti EU:n paras luku.” Tätä kotimaisen ja ulkomaisen lihan merkittävää eroa tuomme esille markkinoinnissamme. Kysymyksessä ei siten ole harhaanjohtava markkinointi. Kuluttajilla on oikeus tietää tämä ero tehdessään valinta kotimaisen ja ulkomaisen lihan välillä.
Ruokaviraston vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että resitentit esbl bakteerit eivät ole yleisiä kotimaisissa tuotantoeläimissä. ESBL- ja sen kaltaisten AmpC-E. coli -bakteerien esiintyvyys teurasbroilereissa ja kotimaisessa broilerinlihassa on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2016 vuoteen 2020. Kun ESBL- ja AmpC-E. coli -bakteereita esiintyi Suomessa teurasbroilereilla vuosina 2016 ja 2018 13─14 prosenttia, vuonna 2020 bakteereita todettiin vain alle 0,5 prosentissa tutkituista näytteistä. Vähittäismyyntiin päätyneessä kotimaisessa broilerinlihassa näitä bakteereita esiintyi 22 prosenttia vuonna 2016, 15 prosenttia vuonna 2018 ja alle 0,5 prosenttia vuonna 2020.
Ilmaisu 3: ”Suomalaiset kuluttajat ovat tottuneet siihen, että kotimainen ruoka on puhdasta ja laadukasta.”
Väittämä on paikkansa pitävä eikä se ole harhaanjohtava.
Kaikki kypsentämättömät, sekä kasvis- että eläinperäiset elintarvikkeet, sisältävät jossakin määrin mikrobeita. Yleisesti elintarvikkeen puhtaudella tarkoitetaan, että tuote on tuotettu hyvää ja puhdasta tuotantotapaa noudattaen ja että sen nauttiminen on oikein käsiteltynä turvallista eikä tuotteessa ole siihen kuulumattomia jäämiä. Viitaten edellisen kohdan vastaukseemme voidaan suomalaista broilerinlihaa perustellusti pitää erittäin puhtaana.
Suomalaiset tuotantotavat sekä elintarviketeollisuuden hygienia- ja laatuvaatimukset varmistavat, että kuluttajille tarjottavat kotimaiset broilerinlihatuotteet ovat laadukkaita ja puhtaita. Suomalaiset kuluttajat voivat luottaa vahvasti maamme elintarvikealaa ja eläintuotantoa koskevaan sääntelyyn ja valvontaan.
Atrialla on käytössä tarkat tuotanto-ohjeet jokaisen eläinlajin tuottajalle ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti tiloilla. Muun muassa broilerintuotannossa edellytetään, että eläinten hoitaja kiertää kanalat päivittäin vähintään kaksi kertaa. Hoitokierroksilla tarkistetaan eläinten kunto, juoma- ja ruokintalaitteet, ilmanvaihdon ja alipaineen taso, lämpötila ja kosteus, valaistus ja pehkun kunto. Havaintojen perusteella tehdään laitteiden säädöt. Hoitokierroksen yhteydessä kerätään mahdolliset kuolleet eläimet ja kirjataan kuolinsyy. Jos lintujen hyvinvoinnissa on poikkeamia, tuottaja ottaa yhteyttä Atrian henkilöstöön.
Luken raportissa vuodelta 2018 kerrotaan elintarvikkeiden puhtaudesta eli lääkejäämien ja kiellettyjen aineiden jäämistä eri maissa. Mainitussa vertailussa Suomesta ei löydetty yhtään säännösten vastaista löydöstä toisin kuin muissa eurooppalaisissa verrokkimaissa.
4) Ilmaisu: ”Eläinten hyvinvointi on kaiken lähtökohta.”
Eläinten kasvattaminen ihmisravinnoksi ei poissulje niiden elämän aikaista hyvinvointia tai lajityypillistä käyttäytymistä. Hoitaessaan tuotanto- ja lemmikkieläimiä ihminen sitoutuu huolehtimaan niiden elämästä ja hyvinvoinnista. Eläinten hyvinvointi pohjaa niiden viiteen vapauteen, joita tuotantotapaohjeistus ja lainsäädäntö säätelevät. Tämän lisäksi Atrian ketjuissa panostetaan eläinten hyvinvoinnin mittareihin, tuotannon seurantaan ja eläinten olosuhteiden parantamiseen ja luontaisten käyttäytymistapojen mahdollistamiseen. Esimerkiksi broilereiden jalkapohjapisteet ja porsaiden ehjät hännät ovat hyvinvoinnin mahdollistavien olosuhteiden mittareita. Hyväkuntoinen kuiva pehku mahdollistaa terveet jalkapohjat sekä lintujen kuopsuttelun ja tärkeimmän lajityypillisen käyttäytymisen, kylpemisen. Sialla typistämätön ja ehjä häntä mittaa hyvin sen kokemaa stressiä tai puutteellisia kasvatusolosuhteita. Tuotantotapaohjeet ovat tuottajia sitovia. Hyvinvoivat eläimet myös tuottavat kasvattajalleen parempaa tulosta. Eläinten hyvinvointia valvotaan tarkastuksin sekä tarkastuseläinlääkärien toimin joka kerta, kun niitä teurastetaan.
5) Ilmaisu: ”Kun eläimet voivat hyvin, ne pysyvät terveinä ja stressittöminä.”
Eläinten hyvinvointia voidaan arvioida monilla kriteereillä. Perinteisesti on arvioitu ja säädelty niiden kasvatusympäristöä, mutta uusimmat tieteelliset menetelmät mittaavat eläinten käyttäytymistä, hoitajasuhdetta, terveyttä ja vammoja/vammattomuutta. Näitä kutsutaan eläinperäisiksi mittareiksi. Tuotannon, terveyden ja olosuhteiden eläinperäiset mittarit ovat sekä Atrian että viranomaisvalvonnan käytössä. Terveellä eläimellä, jonka olosuhteet ovat viiden vapauden mukaiset, on mahdollisuus voida hyvin. Tuottajien tehtävä on tarjota eläimille mahdollisimman hyvät olosuhteet myös käyttäytymistarpeita ajatellen. Virikkeet, lelut, orret ja kuiva pehku ovat tässä merkittäviä tekijöitä. Welfare Quality on laajasti tunnustettu eläinperäisten mittareiden protokolla. Suomi on tietääksemme toistaiseksi ainoa maa, jossa kotieläinten hyvinvointia (=siat) on kartoitettu niin laajalti, että tulos on tilastollisesti merkittävä. Tutkimukset on julkaistu tieteellisesti vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista sikatiloista oli Atria-ketjun tiloja. Suomalaisten sikatilojen vahvuutena oli eläinten terveys ja lajin mukainen käytös.
6) Ilmaisu: ”Kipulääkettä annetaan ja haavat hoidetaan, jos eläin on esimerkiksi satuttanut itsensä.”
Urossikojen kastraatio on välttämätöntä karjunhajuisen sianlihan välttämiseksi. Kehitämme aktiivisesti parempia menetelmiä ja vaihtoehtoja kastraatiolle. Olimme esimerkiksi ensimmäinen toimija Suomessa, joka ohjeisti pakollisen kivunlievityksen käytön porsaiden kastraation yhteydessä. Tämä on merkittävä toimenpide kastraatiosta aiheutuvan kivun vähentämiseksi. Tällä hetkellä selvitämme kastraatiosta luopumista kokonaan. Merkittävimpiä ratkaisumahdollisuuksia ovat hajun vähentäminen sikoja jalostamalla, karjujen kasvatus ja hajun detektio, immunokastroitujen karjujen kasvattaminen. Asiakokonaisuus on erittäin kallis ja monimutkainen ratkaistavaksi, eikä sitä ole tyydyttävästi ratkaistu missään EU:ssa. Suomi on EU:n pienimpiä sianlihan tuottajia, mutta toivomme silti asian ratkeavan pysyvästi seuraavan kymmenen-viidentoista vuoden aikana.
7) Kuva possuista emakon vieressä. Kuvateksti: ”Sian hännän saa typistää, jos kaikki muu mahdollinen puremisen ehkäisemiseksi on tehty. Monessa maassa tämä käsitetään tahallaan hyvin eri tavalla kuin meillä.”
Kuvassa näytetään atrialaisen sikaketjun porsaiden häntiä. Kuvan tarkoituksena on tuoda esille, kuten kuvatekstistäkin ilmenee, että suomalaisilla porsailla ja sioilla häntiä ei typistetä puremisen ehkäisemisen ensisijaisena suojakeinona, vaan eläinten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen panostetaan muilla tavoilla, jotta hännänpuremisilta säästyttäisiin. Kuvan tarkoituksena ei ole esitellä porsimista. Kuvassa tai sen yhteydessä ei ole viitattu siihen, että porsitushäkkejä ei olisi käytössä.
Yksi askel pikkuporsaiden ja emakoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi on vapaaporsitukseen siirtyminen. Vapaaporsitukseen siirtyminen on viime vuosina edennyt niin hyvin, että jo selkeästi yli puolet emakoistamme porsii vapaaporsituskarsinoissa. Pahoittelemme, että omien kotisivujemme tieto on jäänyt päivittymättä. Teknologinen kehitys, yrittäjien osaamisen kehittyminen ja ennen kaikkea halu vastata kuluttajien viesteihin mahdollistavat tämän muutoksen. Atria tukee muutosta myös investointilisillä.
Vastaus toisen lausunnonpyytäjän esittämien seikkojen osalta:
Atria on maailmanlaajuinen edelläkävijä antibiootittoman lihan tuotannossa. Aloittaessamme laajamittaisen antibioottivapaan lihan tuotannon olimme määrillä mitattuna alan suurin toimija maailmassa. Tietojemme mukaan tällä hetkellä on meitä suurempiakin toimijoita. Atrian tuotantopolven broilerikasvatus on sataprosenttisesti antibioottivapaata eikä ainuttakaan lintua ole lääkitty antibiooteilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä liki kaksi kolmasosaa sianlihan tuotannostamme on antibioottivapaan tuotannon piirissä, ja lähivuosina toivomme pääsevämme lähemmäksi sataa prosenttia.
Elintarvikemarkkinointilautakunnan päätös
Elintarvikemarkkinointilautakunnan tehtävänä on sen sääntöjen 1 § mukaan antaa lausuntoja siitä, onko tietty elintarvikkeen markkinointi Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjen, ICC:n elintarvikkeiden markkinointia koskevan tulkintaohjeen tai Elintarviketeollisuusliitto ry:n elintarvikkeiden markkinointiohjeen vastaista.
Asiassa on kysymys markkinoijan mainoksesta, joka on julkaistu lehtien verkkosivuilla. Mainoksen otsikko on ”Puhdas polku”. Mainosartikkelissa kerrotaan muun ohella antibioottien maailmanlaajuisen liikakäytön haitoista ja tuotantoeläinten kasvatuksesta markkinoijan tuotantotiloilla. Markkinoija korostaa, miten sen – ja yleisemminkin Suomessa – tuotantotiloilla käytetään antibiootteja vain tarpeen vaatiessa toisin kuin monissa muissa maissa. Lausunnonpyytäjien mukaan artikkelissa on harhaanjohtavia ilmaisuja, kuten ”Suomalaiset kuluttajat ovat tottuneet siihen, että kotimainen ruoka on puhdasta ja laadukasta” ja ”Eläinten hyvinvointi on kaiken lähtökohta.”.
Elintarvikemarkkinointilautakunta toteaa, että sen tehtävänä on arvioida sitä, onko tietyn yksittäisen elintarvikkeen markkinointi markkinointiohjeiden vastaista. Nyt kysymyksessä olevassa markkinoinnissa on kysymys mainosartikkelista, jossa lihantuotantoa edustava elintarvikealan yritys kertoo yleisellä tasolla antibioottien käyttämisestä. Kysymys ei siten ole markkinoijan yksittäisen nimetyn elintarvikkeen markkinoinnista. Mainitulla perusteella elintarvikemarkkinointilautakunta ei ole toimivaltainen antamaan asiassa lausuntoa.
Asian käsittelyyn ovat osallistuneet elintarvikemarkkinointilautakunnan puheenjohtaja professori Antti Aine sekä jäsenet viestintä- ja markkinointijohtaja Marleena Bask, päälakimies Arja Hiltunen, Country Director Lotta Holmaheikki ja Senior Legal Counsel Laura Kataila.
Antti Aine Paula Paloranta
puheenjohtaja sihteeri