Pääministeri Sanna Marin (sd.) moitti puheenjohtaja Petteri Orpoa (kok.) siitä, että yleinen työn veroalennus alentaa vuorineuvostenkin veroja. Vuorineuvosten verot eivät ole työn verotuksemme kannalta ongelma, vaan jo pieni- ja keskituloisten progressiivisen verovuoren jyrkkyys.
Verotuksen tehtävänä on kerätä varat yhteiskunnan menojen kattamiseksi. Mistä ja miten tarvittavat verot kerätään, ohjaa käyttäytymistä ja luo tai heikentää kannustimia. On hölmö arvovalinta suomalaiselta yhteiskunnalta verottaa työntekoa niin ankaralla kädellä. Erityisen hölmöä työmme verotuksessa on eräs maailman kireimmistä progressioista. Progressio tarkoittaa, että palkan kasvaessa maksettujen verojen määrä ei kasva vain suhteessa tuloihin, vaan veroprosentin kasvun myötä eksponentiaalisesti.
Kireä progressiomme johtaa muun muassa siihen, että tulojen kasvaessa verotus vie nopeasti valtaosan lisäansioista. Se ei kannusta etenemään urallaan vaativampiin tehtäviin tai tekemään lisätöitä. Esimerkiksi vain hieman yli suomalaisen keskipalkan ylittänyt, 2960 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja joutuu jo maksamaan jokaisesta lisää ansaitsemastaan eurosta veroja ja maksuja noin puolet. Jo kuuden tonnin kuukausipalkalla olet ylimmässä 60 prosentin marginaaliveron piirissä. Tämän seurauksena moni työpaikka jää syntymättä, moni työ tekemättä ja verotulotkin niistä tulematta.
Tuloveron alentaminen kohdentaen alennusta pieni- ja keskituloisille kuulostaa kauniilta ja oikeudenmukaiselta ajatukselta. Mutta se itse asiassa pahentaa ongelmaa entisestään: verovuoren kulmakerroin vain jyrkkenee. Tasaprosentein alennettaessa profiili pysyy nykyisellä kireydellään.
Kokoomuskin on puhunut veronalennusten kohdentamisesta pieni- ja keskituloisille. Se ei ole järkevä linja edellä mainitsemistani syistä. Päinvastoin, olisi syytä tehdä katto ihmisen lisätuloistaan maksamille veroille. Yli puolta ei lisäansioista pitäisi viedä keneltäkään veroina ja maksuina. Hyvä alku olisi jättää juuri 10 vuotta täyttänyt ja aikanaan väliaikaiseksi päätetty, ”solidaarisuusvero” historiaan. Se laskisi yli 6000 euroa tienaavien 60 prosentin marginaaliveroa parilla prosenttiyksiköllä.
Velaksi veroja ei pidä alentaa. Ihmisen saaman veronalennuksen laskennallisesta hinnasta palautuu työllisyyden ja aktiviteetin lisääntymisen myötä 30-50 prosenttia takaisin julkiselle sektorille. Loput 50-70 prosenttia korvattaisiin kulutus- ja haittaveroja nostamalla. Näin tekisimme rakenneuudistuksen, jossa saamme yhtä aikaa lisää työtä ja hyvinvointia sekä vähemmän erityisesti terveydelle ja ympäristölle haitallista kulutusta. Pääekonomistit Mikael Kirkko-Jaakkola ja Mauri Kotamäki julkaisivat kansantaloudellisessa aikakausikirjassa vertaisarvioidun artikkelin, jonka mukaan Suomessa ylimpien marginaaliveroasteiden alentamisen myötä palautuisi yhteiskunnalle veroina ja maksuina takaisin vähintään 77 prosenttia alennuksen ”hinnasta”. Todennäköisesti palautuisi yli 100 prosenttia.
Tehtävät työn veronalennukset tulee siis kohdentaa tasaisesti kaikkiin veroluokkiin. Lisäksi työn progressiota ja yli 50 prosentin marginaaliveroja on pyrittävä kohtuullistamaan siirtämällä väliaikainen solidaarisuusvero historiaan.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Savon Sanomissa 23.1.2023.
