Suomen verotrendit vuodelle 2023: kannustimia, tukia ja monimutkaista lainsäädäntöä

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Elmo Eklund

Vuonna 2023 tulee voimaan veromuutoksia eri sektoreilla. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää listaa verotrendit vuodelle 2023.

PK-yritysten kannalta vuoden 2023 merkittävimmät veromuutokset liittyvät investointikannustimiin. Suomeen tulee vuonna 2023 voimaan pysyvä T&K-toiminnan verokannustin, jonka myötä yritykset saavat ylimääräisiä verovähennyksiä T&K-toimintaan liittyvistä palkka- ja alihankintamenoista. Verokannustimen tavoitteena on lisätä yritysten T&K-toimintaa. Tavoitteen toteutumista ennakoi kesäkuinen kauppakamarikysely, jossa noin puolet vastanneista 2000 yrityksestä katsoi kannustimen vaikuttavan positiivisesti yrityksen T&K-toiminnan määrään.

Koska T&K-kannustimen säätäminen jäi loppusyksyyn, Verohallinnon soveltamisohjetta saadaan vielä odottaa. Yritysten kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota T&K-toimintaan liittyvien työtuntien kirjanpitoon heti vuoden alusta, jotta vähennykseen oikeuttavat palkkamenot voidaan todentaa.

Myös aineellisiin investointeihin liittyvä tuplapoistomahdollisuus sai lainsäätäjältä jatkoaikaa. Uutena hankituista koneista, laitteista ja kalustosta saa tehdä korotetut poistot verovuoteen 2025 saakka. Korotettujen poistojen myötä hankintamenon pystyy vähentämään verotuksessa normaalia nopeammassa tahdissa, mutta toisin kuin T&K-verokannustimeen, korotettuihin poistoihin ei liity mahdollisuutta tehdä kirjanpidon ulkopuolisia vähennyksiä verotuksessa.

Yksityishenkilöille määräaikaisia verohelpotuksia

Hallituskauden aikana yksityishenkilöt ovat saaneet useita määräaikaisia verohelpotuksia vähäpäästöisemmästä autoilusta kotitaloustyön hankkimiseen. Myös vuonna 2023 kansalaisia tuetaan veronalennusten keinoin: sähköenergiasta maksettujen kustannusten pienentämiseen kohdistetaan talven ajaksi sekä arvonlisäveron alennus että erityinen kotitalousvähennys, inflaation johdosta kotimaan henkilökuljetukset vapautetaan määräaikaisesti arvonlisäverosta, ja 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä kannustetaan jatkamaan töissä ylimääräisillä verovähennyksillä.

Verolainsäädäntö monimutkaistuu entisestään

Vuoden 2023 tuloveron kiristykset kohdistuvat suuriin yrityksiin. Suurten investointien korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan edelleen tasetestiä kiristämällä. Sähköntuottajille ja -myyjille asetetaan ensi vuodeksi 30 %:n ylimääräinen voittovero. Lisäksi globaali minimivero otetaan käyttöön vuoden lopussa. Näihin verohankkeisiin liittyy vaikeaselkoista verolainsäädäntöä, merkittävää hallinnollista taakkaa ja riski investointien vähenemisestä. Verolainsäädäntö monimutkaistuu edelleen, vaikka tarve lainsäädännön yksinkertaistamiseen nousi esiin useissa puheenvuoroissa Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä 2022. Asianajajille ja verokonsulteille voidaan povata kiireistä vuotta.

Positiivista on, että työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ehkäisevät arvonnousuvero ja taloudellisen työnantajan käsite jäivät säätämättä. Luultavasti keskustelu siitä, mistä verotuottoja saataisiin lisää, jatkuu kuitenkin vuonna 2023. Tilastoja tutkimalla voidaan todeta, ettei verotuottojen kasvu vaadi veronkorotuksia. Verotuotot lisääntyvät, kun talous kehittyy suotuisasti, yritykset investoivat Suomeen ja työtä tehdään enemmän. Yritysten investointiedellytysten turvaaminen olisi tärkeää muistaa hallitusohjelmaa laadittaessa ensi keväänä.

Kujanpää Emmiliina

Emmiliina Kujanpää

johtava veroasiantuntija

+358 40 768 0621

Kategoriat:Verotus, Emmiliina Kujanpää