Oppisopimuskoulutus osaajapulaa ratkomassa 

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.

Oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen on ollut monen hallituksen tavoitteena ja kirjattuna useaan kertaan hallitusohjelmaan. Silti tulokset ovat tilastojen valossa varsin laihoja. Keskeinen syy tähän on se, että kertaakaan ei ole haluttu puuttua juurisyyhyn, joka estää oppisopimuskoulutuksen määrällisen kasvun.  

Moni yritys kokee, että oppisopimuskoulutettavan tuottavuus on liian heikko suhteessa yritykseltä vaadittavaan taloudelliseen panostukseen. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti kannattavaa ottaa henkilöä oppisopimuskoulutukseen. Tämä koskee valitettavasti erityisesti nuoria, joilla ei ole ammatillista peruskoulutusta eikä aiempaa työkokemusta. 

Vuonna 2020 oppisopimuskoulutuksessa ammatillista perustutkintoa suorittaneista vain noin 30 prosenttia oli oppivelvollisia, kun yli 30-vuotiaita oli noin 40 prosenttia. Jos mukaan otetaan myös ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, on yli 30-vuotiaiden osuus vielä huomattavasti suurempi. Oppisopimuskoulutus on siis nykyisellään hyvin vahvasti aikuisten kouluttamista.  

Oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä muodostuu käytännössä yritysten työvoimatarpeen kautta. Kun ilmenee tarve uudelle osaajalle, voi yritys rekrytoida tarvitsemansa osaajan avoimilta työmarkkinoilta tai ottaa henkilön oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus on hyvin pitkälle räätälöitävissä yritysten tarpeita vastaavaksi ja siksi se on yritysten näkökulmasta hyvä koulutusmuoto ja rekrytointitapa. 

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin piti nostaa oppisopimuskoulutuksen määrää. Oppisopimuskoulutusta joustavoitettiin ja siitä tehtiin oppilaitosten näkökulmasta taloudellisesti kannattavampaa. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut. Tilastojen valossa näyttää siltä, että kasvu oppisopimuskoulutuksessa on tapahtunut lähinnä alle kuuden kuukauden pituisissa lyhyissä oppisopimuskoulutuksissa. Pidemmät koko tutkintoon tähtäävät oppisopimuskoulutukset eivät ole lisääntyneet toivotulla tavalla. 

Yksinkertainen ratkaisu lisätä oppisopimuskoulutusta etenkin nuorten keskuudessa on ottaa käyttöön uusi yrityksille suunnattu oppisopimustuki. Yritys saisi tuen suoraan, jos oppisopimuskoulutukseen otetaan alle 30-vuotias vailla ammatillista peruskoulutusta oleva henkilö. Tuki pienenisi porrastetusti oppisopimusopiskelijan osaamisen karttuessa. Oppisopimustuki tekisi oppisopimuskoulutettavan ottamisesta huomattavasti nykyistä kannattavampaa ja houkuttelevampaa. 

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 28.8.2022.

Kategoriat:Työllisyys, Politiikka, Osaaminen, Mikko Valtonen