Maailmantalous toipuu koronan aiheuttamasta notkahduksesta nopeasti, ja vienti vetää. Maailma on täynnä mahdolisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Yhä useamman yrityksen kannattaisi lähteä hakemaan kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta.
Suomen viennin kehitys numeroina näyttää viime kuukausina hyvältä. Koronakuopasta on noustu ja virtuaaliset tapaamiset ja vienninedistäminen ovat sujuneet suomalaisilta hyvin. Yritysten odotukset ovat positiiviisia ja Suomen brändi on kunnossa. On selvää, että suomalaisten yritysten osaamista, teknologiaa ja palveluja tarvitaan maailmalla. On hyvä tunnistaa, että Suomen viennin viime vuoden volyymi on kuitenkin kasvanut koronan jälkeen hitaammin kuin kansainvälinen kysyntä. Viennin suuret kasvululuvut viestivät myös kohonneista hinnoista. Työtä siis riittää viennin kasvun vauhdittamiseksi.
Keskuskauppakamari haluaa Suuressa Vientipäivässä 2022 herättää
keskustelua Suomen viennin tilasta ja näkymistä ja rohkaista
yrityksiä etsimään kasvua maailmalta.
Ilmassa on paljon epävarmuutta. Venäjän uhittelu ja lähialueen geopoliittinen tilanne huolestuttaa yrityksiä, samoin jännitteet Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Globaalit pullonkaulat, kuten logistiikan haasteet, komponenttien saatavuus ja kohoavat kustannukset ovat myös suomalaisten yritysten riesana. Sumusta ja epävarmuudesta huolimatta Suomea, suomalaisia tuotteita ja palveluita tarvitaan maailmalla. Yritysten mahdolllisuudet ovat rajattomat.
Moni jo Suureen Vientipäivään ilmoittautunut osallistuja odottaa innolla Alexander Stubbin puheenvuoroa, jossa hän avaa maailmanpolitiikan tilaa ja etsii erilaisia ratkaisuja.
”Maailmanpoliittinen mosaiikki on sen verran sekava, että 2020-luvulla valta liikkuu ilman yksiselitteistä keskittymää. Ne asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen – teknologia, kauppa ja talous – ajavat meitä nyt erilleen. Mitä asialle pitäisi tehdä? Miten edetään?
Suuri Vientipäivä 2022 tarjoaa ajankohtaista tietoa kansainvälisen kaupasta, markkinamahdollisuuksista sekä vinkkejä maailmalla menestymiseen. Kuulemme vientipäivässä myös kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn vientijohtajakyselyn uunituoreita tuloksia.
Otetaanko oppia Ruotsista?
Monet suomalaiset yritykset ovat aloittaneet kansainvälistymisen lähialueilta Itämeren ympäristöstä. Yhä useammat etsivät kaupantekomahdollisuuksia kauempaakin Aasiasta ja Yhdysvalloista. Jo syntuessään globaalit startupit ovat valmiita valloittamaan koko maailman heti alusta lähtien.
Ruotsi on meille tuttu ja turvallinen kauppakumppani, mutta myös kilpakumppani vientimarkkinoilla. Ruotsista on syytä ottaa oppia monessa asiassa. Ruotsalaiset yritykset ovat menestyneet eri liike-elämän sektoreilla ja lähes kaikkialla maailmassa.”Ruotsilla on monta kansainvälisesti tunnettua yritystä ja brändiä sekä kuluttajasektorilta että teollisuudessa. Voimme oppia paljon ruotsalaisten verkostoista, markkinointipanostuksista ja vahvasta sitoutumisesta kasvuun,” sanoo Patrik Lindfors.
”Odotan innolla pääseväni kurkistamaan jännittävimpään pohjoismaiseen tulevaisuuteen: maantieteellinen asema, EU:n strategia ja uuden globaalin talouden realiteetit tekevät Itämeren alueesta yhden maailman merkittävimmistä kaupan ja investointien keskuksista, toteaa Jens-Christian Pastille. Tiedämmekö me, mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle ja suomalaisille yrityksille? Näihin kysymyksiin saamme vastauksia Suuressa vientipäivässä 8.2.2022.
Kiinnostaako Kiinan markkina yhä?
Monet eurooppalaiset yritykset ovat rantautuneet Kiinan markkinoille ja menestyneet siellä. Viime vuosina matkustaminen ja oleskelu Kiinassa on hankaloitunut pandemian vuoksi. Jännitteet Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä sekä toimitusketjujen ongelmat ovat antaneet aihetta pohtia toimintojen uudelleen organisointia. Tilastojenkin mukaan Kiinan talous ei enää kasva yhtä nopeasti kuin aiemmin. On olettavaa, että yritykset miettivät, tarjoaako Kiinan markkina samanlaisia mahdollisuuksia jatkossa kuin nykypäivänä.
”Kiinan markkinat ovat edelleen yksi merkittävimmistä globaaleista markkinoista saksalaisille yrityksille: 71 % yrityksistä aikoo lisätä investointejaan Kiinaan. Vain 4 prosenttia harkitsee maasta poistumista. Kiinan liiketoimintamahdollisuuksien suhteen on kuitenkin nousemassa uusi realismi, joka korvaa aiemman innostuksen,” toteaa Jens Hildebrandt.
Alexander Stubb, johtaja, professori, European University Institute
Patrik Lindfors, johtaja, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari
Jens Hildebrandt, Delegate & Chief Representative of Delegation of German Industry & Commerce Beijing, Executive Director & Board Member of German Chamber of Commerce in China – North China
Jens-Christian Pastille, Attorney at law (Berlin, Riga), Managing Partner for global advisory firm Rödl & Partner, on the Board of the Baltic Sea Forum
Heidän lisäkseen puhujina Suuressa Vientipäivässä 2022 ovat:
Mika Lintilä, elinkeinoministeri
Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM
Annu Nieminen, toimitusjohtaja, Upright
Katja Keitaanniemi, toimitusjohtaja, OP Yrityspankki Oyj
Damien Bruckard, Deputy Director – Trade & Investment, International Chamber of Commerce
Kaisa Rönkkö, toiminnanjohtaja, Music Finland
Janne Einola, toimitusjohtaja, APL Fresh Food Oy
Tuomas Yrjölä, President, Global Brand, Innovation and Sustainability, Essity AB
Nina Vaskunlahti, alivaltiosihteeri, kansainvälinen kauppa, ulkoministeriö
Mika Aaltola, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti