Vuosi 2020 jää varmasti monen meistä mieleen erityisen hyvin. Koronavirus laittoi koko maailman sekaisin. Suomi on pärjännyt suhteessa muihin kohtalaisen hyvin. Siihen on monta syytä. Etäisestä sijainnistamme oli hyötyä. Se auttoi hidastamaan ja vaimentamaan pandemian tuloa tänne.
Suurin ansio on suomalaisilla ihmisillä ja yrityksillä. Varautunut kansanluonteemme helpotti fyysisen etäisyyden pitämisessä. Ihmiset myös ottivat keskimäärin erittäin hyvin onkeensa viranomaistiedosta, suosituksista ja kielloista.
Lisäksi yritykset ja työpaikat ottivat jo ennakkoon ja tehokkaasti turvatoimet käyttöön. Suomi on myös yksi maailman johtavista maista etätyössä, digitalisaatiossa ja kotien hyvissä tietoliikenneyhteyksissä. Siksi siirtyminen etätöihin ja kouluun sujui erittäin hyvin.
Rokote on jo käyttöönotossa. Kestää silti pitkälle kevääseen, ennen kuin laumasuoja on saavutettu. Viruksen uusi mutaatio huolettaa, mutta rokotteen pitäisi purra siihenkin. Ja rokotteita koronan uusiin muotoihin on jatkossa huomattavasti helpompi kehittää.
Talous sukelsi. Elvyttää piti ja työpaikkoja sekä yrityksiä kantaa kuilun yli. Elvytyksen ja tulevaisuusinvestointien nimissä on kuitenkin toteutettu muitakin kalliita poliittisia tavoitteita. Valtion velanotto räjähti ennätyslukemiin ja jatkuu hurjana ensi vuonnakin.
Nyt onkin todella kiireellistä ryhtyä taloutta korjaaviin toimenpiteisiin. Eläkeputken poistaminen oli puolentoista vuoden vatvomisen jälkeen ensimmäinen konkreettinen rakenteellinen työllisyystoimi, jolla toivotaan saatavan noin 10 000 lisätyöllistä ja 160 miljoonan euron julkisen talouden tasapainotus.
Haasteet ovat kuitenkin aivan eri mittaluokkaa. Jotta hallitus maksaisi edes ennen koronaa päättämiensä lisämenojen laskun, pitäisi vastaavia ”kovia” toimia tehdä kuusinkertainen määrä. Koronakuoppa huomioiden tuo vaatimus toimiin olisi yli kymmenkertainen. Toivonkin hallituksen kehysriihestä uusia velkaantumista taittavia päätöksiä.
Yrityksiltä, työpaikoilta ja oppilaitoksilta toivon kykyä luoda koronan aikana opituista etätyön ja etäkanssakäymisen parhaista keinoista pysyviä käytäntöjä. Näin voidaan parantaa tuottavuutta sekä säästää rahaa, aikaa ja ympäristöä. Investoinnit digitalisaatioon ja uusiin liiketoimintamalleihin ovat murroksen suuri mahdollisuus.
Entäs me ihmiset? Toivon että opimme paremmin suojaamaan itseämme ja toisiamme pandemioita ja epidemioita vastaan. Käytetään maskia influenssa-aikana pienimpienkin oireiden ilmetessä. Parannetaan hygieniaamme yleisestikin. Ei viedä lapsia nuhaisena kouluun ja päivähoitoon tauteja levittämään. Hyödynnetään muutenkin etätyömahdollisuuksia fiksusti ja joustavasti. Näiden toiveiden siivittämänä mennään kohti ensi vuotta positiivisin ja optimistisin mielin!
Kirjoitus on julkaistu alunperin Savon Sanomissa 28.12.2020