Pk-yrityksen vastuullisuusvalmennus toimitusjohtajille: Santtu Keto & Juha Järvi
Vastuullisuus on valttikortti myös alihankkijalle
Laatu ja vastuullisuus ovat päivä päivältä tärkeämpiä valintakriteerejä, kun yritykset hakevat uusia asiakkuuksia ja päteviä yhteistyökumppaneita. Tämä on oivallettu myös kuljetus- ja maansiirtoyritys Kone-Lahtisessa ja alihankintakonepaja Ka-Mu:ssa, jotka ovat hakeneet lisäoppia Keskuskauppakamarin vastuullisuusvalmennuksista.
Vilppulassa toimiva Kone-Lahtinen on vuonna 1951 perustettu perheyritys, joka on viime vuosina laajentanut toimintaansa perinteisestä maa- ja infrarakentamisesta tehdasalueiden sisäiseen logistiikkaan ja alueiden kunnossapitoon.
Parikymmentä työntekijää työllistävän pk-yrityksen tyypillistä työsarkaa ovat asiakkaan tehdasalueella liikkuvien tavaravirtojen vastaanotto, lastaaminen ja lähettäminen asianmukaisella kalustolla, käytännössä trukeilla ja pyöräkuormaajilla. Talvisaikaan vastuulla on myös tehdasalueiden auraus ja hiekoitus.
Kone-Lahtisen asiakkaat ovat teollisuusyrityksiä, joiden on huolehdittava entistä tarkemmin ympäristöseikoista, omasta hiilijalanjäljestä ja liiketoiminnan kestävyydestä.
Samat jatkuvan parantamisen vaatimukset koskevat toimitusjohtaja Santtu Kedon mukaan myös heitä, onhan Kone-Lahtinen yksi tärkeä lenkki asiakkaiden tuotanto- ja toimitusketjussa.
”Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2035, joten isojen asiakkaiden vaatimukset tulevat vain kiristymään. Itse näen, että vastuullisuudesta tulee kilpailuvaltti, jolla jyvät erotellaan akanoista. Siksi on parempi olla ajoissa liikkeellä kuin siirtää asioita eteenpäin”, Keto toteaa.
Kokonaisuus haltuun koulutuksella
Kone-Lahtisella on sertifioitu ISO-standardien mukainen toimintajärjestelmä, jossa ympäristöasiat ovat merkittävä kokonaisuus. Yrityksessä on tehty myös hiilijalanjäljenlaskenta ja uudet vastuullisuus- ja ympäristötavoitteet on kirjattu näkyvästi yrityksen strategiaan ja asiakaslupaukseen.
Tärkeää lisäoppia ja evästystä on saatu Keskuskauppakamarin vastuullisuusvalmennuksesta. Sen avulla moniulotteinen kokonaisuus on saatu paremmin hyppysiin ja selkeät mittarit kehityksen seurantaan.
Kedon mukaan Lahdessa viime syksynä järjestetty koulutuspaketti oli kompakti kokonaisuus, joka tarjosi paljon konkreettisia eväitä omaan vastuullisuustyöhön.
”Valmennuksen myötä olemme oppineet keskittymään oikeisiin asioihin ja laittamaan niitä tärkeysjärjestykseen. Noin 90 prosenttia päästöistä syntyy kaluston käyttämistä fossiilisista polttoaineista, joten peruspulma ei vielä ratkea jätteiden lajittelulla”, hän muistuttaa.
Kehuja saa myös valmennuksen jakaantuminen kahdelle puolikkaalle päivälle.
”Pk-yrittäjän on usein hankala irrottautua töistä pidemmäksi aikaa”, Keto tunnustaa.
Lykkäämisessä on myös liiketoimintariskejä
Karstulassa toimivan alihankintakonepaja Ka-Mu:n toimitusjohtaja Juha Järvi on samoilla linjoilla. Vastuullisuusvaatimukset valuvat nyt alihankinta- ja yhteistyöverkostoissa isoilta asiakkailta ja päämiehiltä tiivistyvää tahtia alaspäin.
”Ympäristö- ja laatujärjestelmät olivat agendalla vuosituhannen vaihteen jälkeen. Nyt sama dokumentointivaatimus on edessä vastuullisuusasioissa”, Järvi toteaa.
Santtu Kedon tavoin hän muistuttaa, että lykkääminen alkaa olla monilla toimialoilla jo suoranainen liiketoimintariski.
”Vaatimukset kasvavat vuosi vuodelta ja samalla lisääntyy myös työmäärä. Riskinä on sekin, että dokumenttien puuttuessa alkaa menettää asiakkaita”, Järvi huomauttaa.
Tarjolla myös uusia asiakkaita
Kolmisenkymmentä henkilöä työllistävän konepajan toimitusjohtaja osallistui viime keväänä vastuullisuusvalmennukseen Jyväskylässä.
Järven mukaan valmennus kirkasti kokonaiskuvaa ja antoi eväitä, millaisin askelin on järkevää edetä ja mihin kohteisiin kannattaa keskittyä.
”Samalla kävi myös selväksi, ettei itselläni riitä tähän aika ja osaaminen. Niinpä palkkasimme erillisen asiantuntijan, joka tekee selvitystyötä ja laatii tiekarttaa”, hän kertoo.
Toimitusjohtajan mukaan perusasiat ovat Ka-Mu:ssa varsin hyvällä tolalla, sillä vastuullisuusasioihin on kiinnitetty huomioita jo ympäristö- ja laatujärjestelmän myötä. Esimerkiksi kesäaikaan konepaja on sähkön osalta osittain omavarainen oman aurinkovoimalan ansiosta.
”Vastuullisuuden voi nähdä pelkkänä byrokratiana ja lisävelvoitteina, mutta se voi tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Itse uskon vahvasti jälkimmäiseen vaihtoehtoon”, Järvi toteaa.