Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala muistuttaa, että tänään julkaistavissa verotiedoissa on huomioitu vain ansiotuloista valtiolle ja kunnille maksetut tuloverot. Palkkatuloista peritään tuloverojen lisäksi sosiaalivakuutusmaksuja, jotka pienentävät verotiedoissa verotettavan tulon määrää mutta tosiasiassa nostavat palkansaajan kokonaisveroastetta maailmanennätysluokkaan jo keskituloisilla. Myös yritysten verotiedoissa näkyy vain voitoista maksetun yhteisöveron määrä. Yhteisövero on kuitenkin vain kymmenesosa yritystoiminnan synnyttämistä kokonaisverovirroista.
Tänään julkaistut verotiedot osoittavat, että ansiotuloverotus on Suomessa kireää jo keskisuurissa ansiotuloissa. Verotiedoissa on kuitenkin huomioitu vain ansiotuloista valtiolle ja kunnille maksetut tuloverot.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala huomauttaa, että palkkatuloista peritään tuloverojen lisäksi pakolliset sosiaalivakuutusmaksut, joiden yhteismäärä on noin 10 prosenttia. Nämä maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia ja pienentävät verotiedoissa näkyvää verotettavan tulon määrää, mutta käytännössä nostavat palkkatulojen kokonaisverorasitusta merkittävästi.
”Jo esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa ansaitsevalla palkansaajalla marginaaliveroprosentti jokaisesta lisäeurosta on 50 prosenttia, kun huomioon otetaan pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. 100 000 euron vuosituloissa marginaaliveroprosentti on jo yli 60 prosenttia. Suomen veroprogression kiristyminen maailmanennätysluokkaan on seurausta siitä, että veronkevennykset on liian pitkään kohdistettu vain pienituloisille. Tälläkään hallituskaudella palkkatuloissa ei valitettavasti nähdä merkittävää liikahdusta alaspäin”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Pääomatulojen osalta julkisessa keskustelussa kritisoidaan Viitalan mukaan usein sitä, että osinkotulojen verovapaa osa ei näy verotiedoissa. Esimerkiksi piensijoittajan pörssiosingoista vain 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja listaamattoman yhtiön osingoista veronalaisen pääomatulon osuus on joko 25 tai 85 prosenttia.
”Osinkojen verovapaiden osien tarkoituksena on lieventää kaksinkertaista verotusta, joka aiheutuu osingot jakaneen yhtiön voitoistaan maksamasta 20 prosentin yhtiöverosta. Vaikka osingon verovapaita osia ei näykään verotiedoissa, on niistäkin jo maksettu veroa. Nämä verot näkyvät osingot jakaneen yhtiön yhteisöveron määrässä,” huomauttaa Viitala
Yritykset maksoivat yhteisöveroa viime vuodelta yhteensä 8 miljardia euroa, mikä on yli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
”Vaikka yhteisöveron määrä on suuri, se edustaa vain kymmenystä yritysten koko verokädenjäljestä. Keskuskauppakamarin viime viikolla julkistaman Suuren veroselvityksen mukaan puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen. Työnantajana yritys pidättää palkoista ennakonpidätyksen sekä työntekijän osuuden sosiaalivakuutusmaksuista. Pääosa työntekijän eläkevakuutusmaksustakin jää työnantajan kustannukseksi,” painottaa Viitala.
