Työllisyyskehitys uhmaa vahvasti ennusteita

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Työllisyyskehitys jatkui odotuksia vahvempana marraskuussa. Työllisten määrä kasvoi viime vuodesta 63 000:lla. Samalla työllisyysasteen trendi nousi uuteen ennätykseen eli 74,7 prosenttiin. Loistava työllisyyskehitys uhmaakin juuri nyt vahvasti ennusteita, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

”Työllisyysaste nousee kohti ennätyslukemia, vaikka suhdanteen viilenemistä ja taantumaa on povattu kuukausitolkulla. Ilmeisesti oikea tulkinta on se, että työvoiman kysyntätilanne oli alkuvuodesta niin vahva, että se etenee edelleen hyökyaallon lailla vastatuulesta huolimatta”, arvioi Appelqvist.

Suomen työllisyysaste on juuri nyt jopa historiallisen korkea. Jonkin verran korkeammalla käväistiin 1990-luvun alussa ennen laman alkua, kun takana oli pitkä nousukausi, mutta sekin ennätys alkaa olla jo lähellä.

Työttömänä oli marraskuussa Tilastokeskuksen käsitteellä mitattuna 164 000 henkeä, mikä on karkeasti ottaen saman verran kuin vuosi sitten. Myös työttömyysasteen trendi jatkoi kuitenkin alenemista marraskuussa ja päätyi 6,7 prosenttiin.

Appelqvistin mukaan työttömyydessä on tänä vuonna nähty jokseenkin yllättävää vuoristorataa.

”Keväällä työttömyysasteen trendi ampaisi nopeaan kasvuun ja vaikutti siltä, että tilanne on kriisiytymässä. Kesän jälkeen työttömyys on kuitenkin kääntynyt uudelleen laskuun. Ilmeisesti työttömyyden kohoamisessa oli kyse pikemminkin siitä, että lisää ihmisiä rohkaistui työnhakuun ja siirtyi takaisin työmarkkinoille vahvan kysynnän imussa. Syksyllä iso osa heistä on onnistunut löytämään töitä, mikä on hieno uutinen. Vähemmän hieno uutinen on tosin se, että meillä on edelleen runsaasti pitkäaikaistyöttömiä, eikä työllisyyden kasvu tule siitä ryhmästä”, sanoo Appelqvist.

Avoimien työpaikkojen määrä kääntynyt selvään laskuun

Kokonaan taantumaa ei silti ole peruttu, sillä juuri nyt talouteen iskee samanaikaisesti useita suhdannejarruja, kuten kotitalouksien ostovoiman supistuminen, energiakriisi ja korkojen nousu.

”Olisi pieni ihme, jos talouden useiden samanaikaisten vastatuulitekijöiden vaikutus ei kohta alkaisi näkyä työllisyyden kehityksessä. Jonkinlaista viitettä tulevasta on jo siinä, että avoimien työpaikkojen määrä on kääntynyt selvään laskuun, jota on jatkunut useiden kuukausien ajan. Mitenkään surkean huono ei uusien avoimien työpaikkojen taso edelleenkään silti ole historiallisessa vertailussa”, toteaa Appelqvist.

Marraskuussa TE-toimistoihin ilmoitettiin 73 100 uutta työpaikkaa. Lukema on 20 000 vähemmän kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan.

Jukka Appelqvist

Pääekonomisti

+358 44 263 1051

Kategoriat:Työllisyys, Jukka Appelqvist