Noin 85 prosenttia pörssiyhtiöistä hyödynsi kevään varsinaisissa yhtiökokouksissaan yhtiökokousten järjestämistä helpottanutta väliaikaista lainsäädäntöä. Keskuskauppakamarin mukaan ensi kevään yhtiökokouksissa tullaan näkemään uusia käytäntöjä niin kokousmenettelyissä kuin hallituksen jäsenten valintamenettelyssä.
Valtaosa pörssiyhtiöistä edellytti osakkeenomistajiaan äänestämään tämän kevään varsinaisissa yhtiökokouksissa päätösehdotuksista ennakkoon ilman mahdollisuutta osallistua kokoukseen paikan päällä. Edellisvuotta selvästi useampi pörssiyhtiö halusi kuitenkin lisätä vuorovaikutusta osakkeenomistajiensa kanssa järjestämällä osakkeenomistajilleen virtuaalisen tilaisuuden yhtiökokouksen ulkopuolella. Myös osakkeenomistajat esittivät kirjallisia kysymyksiä yhtiön johdolle edellisvuotta enemmän.
Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tänään julkaisemasta Corporate Governance -selvityksestä. Yhtiökokouskäytäntöjen lisäksi selvityksessä käytiin läpi hallinnointikoodin noudattamista sekä hallitusten työskentelyä Helsingin pörssin päälistalla noteeratuissa yhtiöissä.
”Pörssiyhtiöiden yhtiökokousten valmistelu alkaa yleensä jo kuukausia ennen yhtiökokousta. Loppuvuoden huonon koronatilanteen takia valtaosa yhtiöistä päätyi välttämään fyysiseen yhtiökokoukseen liittyvät terveysturvallisuusriskit hyödyntämällä kesäkuun loppuun asti voimassa olleen väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamia helpotuksia”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
Heinäkuussa tulivat voimaan pysyvät osakeyhtiölain muutokset, joilla mahdollistetaan etäyhteyden välityksellä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset ja edistetään sellaisten hybridikokousten järjestämistä, joissa myös etäyhteyden välityksellä osallistuvilla osakkeenomistajilla on täydet osallistumisoikeudet.
”Moni pörssiyhtiö harkitsee parhaillaan ensi vuoden yhtiökokouksen järjestämistapaa. Väliaikaisen lain aikana toimivaksi havaittua ennakkoäänestysmahdollisuutta tullaan todennäköisesti tarjoamaan ensi keväänäkin laajasti. Uuden lainsäädännön mukaisia hybridikokouksia, joissa etänä osallistuvat osakkeenomistajat käyttävät puheoikeuttaan suullisesti, ei ole tähän mennessä pidetty vielä yhdessäkään yhtiössä”, sanoo Kajala.
Ulkomaisten osakkeenomistajien tunnistamisessa haasteita
Kajalan mukaan etänä osallistuvien ulkomaisten osakkeenomistajien tunnistamiseen ei toistaiseksi ole tarjolla kotimaisten osakkeenomistajien vahvaa tunnistautumista vastaavaa automatisoitua menetelmää.
”Ulkomaisten osakkeenomistajien tunnistamiseen liittyvät käytännön vaikeudet voivat aiheuttaa ongelmia osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Näitä ongelmia pyritään kaikin keinoin ratkaisemaan, mutta yhdenvertaisuusnäkökohdat saattavat hidastaa uuden lainsäädännön mukaisten hybridikokousten käyttöönottoa”, sanoo Kajala.
Uusi vaihtoehto hallituksen jäsenten valintamenettelyyn
Suomessa hallituksen kokoonpanosta on päätetty perinteisesti yhtenä kokonaisuutena. Kajalan mukaan ensi keväänä yhtiökokouskäytännöissä nähtäneen myös menettely, jossa osakkeenomistajien kannatus kullekin hallitukseen ehdolla olevalle henkilölle mitataan erikseen.
”Henkilötason valintamenettely on yleistynyt monessa muussa maassa. Ulkomaiset sijoittajat ja äänestyssuosituksia laativat valtakirjaneuvonantajat ovat siksi alkaneet kiinnittää huomiota hallituksen jäsenten valintamenettelyyn myös suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Suomessa Arvopaperimarkkinayhdistys on julkaissut kannanoton, jonka mukaan myös henkilötasolla tapahtuva valintamenettely on mahdollista ja hyvän arvopaperimarkkinatavan mukaista. Päätös valintamenettelystä jää kannanoton mukaan pörssiyhtiölle”, sanoo Kajala.
Lisätietoja
