Valtiovarainministeriön työryhmän raportissa hahmotellaan dieselpolttoaineeseen massiivista veronkorotusta. Dieselöljyn verotasoa korotettaisiin asteittain 37 senttiä litralta ja polttoaineverot sidottaisiin indeksiin. Yhteisvaikutuksena toimet nostaisivat maanteiden tavaraliikenteen kustannuksia noin 510 miljoonalla eurolla vuodessa. Elinkeinoelämän ja logistiikan näkökulmasta esitys on kestämätön.
Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on eniten maantiekuljetuskilometrejä Euroopassa väkilukuun suhteutettuna. Kuljetuskustannuksemme kuuluvat tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Tavaraliikenteestä noin kaksi kolmasosaa kulkee raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä, joihin ei tällä hetkellä ole tarjolla vaihtoehtoisia käyttövoimia. Raskas liikenne kulkee vielä pitkään dieselillä. Nykyisessä veromallissa dieselin vero on 25,95 senttiä bensiiniä edullisempi litraa kohden. Siitä huolimatta, että Suomessa on jo nyt yksi EU:n korkeimmista dieselin polttoaineveroista, kutsutaan tätä eroa työryhmän raportissa dieselin verotueksi, ja sitä esitetään poistettavaksi.
”Kyseessä ei ole verotuki vaan elinehto tavaraliikenteelle. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi on ehdotetut veronkorotukset kompensoitava ottamalla käyttöön ammattidiesel”, vaatii SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
Jos dieselin vero korotettaisiin bensiinin tasolle raportin esittämällä tavalla, Suomi verottaisi dieseliä yli 20 senttiä enemmän litraa kohden kuin yksikään toinen EU:n jäsenvaltio. Raportissa esitetään lisäksi polttoaineveron korottamista 11 sentillä litralta. Muutokset toisivat maanteiden tavaraliikenteelle kokonaisvaikutuksena 510 miljoonan euron vuotuisen lisälaskun. Metsäteollisuus ry:n mukaan tämä nostaisi metsäalan logistiikkakustannuksia vuositasolla jopa 120 miljoonalla eurolla. Kustannusnousua ei voisi viedä tuotehintoihin, sillä kilpailemme globaaleilla markkinoilla. Seurauksena vientikilpailukyky heikkenisi entisestään.
”Dieselin hinnan korottaminen yhteensä 37 sentillä on raju ehdotus tilanteessa, jossa vientiteollisuuden kustannuksia on muutoinkin jo nostettu”, toteaa Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa.
Kaupan, teollisuuden ja logistiikan näkökulmasta liikenteen verotuksen kehittäminen on riistäytymässä käsistä, sillä suunnittelu tapahtuu useissa eri työryhmissä ja selvityksissä. Ilman kokonaistarkastelua tehdyt esitykset uhkaavat teollisuuden kilpailukykyä ja investointeja Suomessa:
”Liikenteen vero- ja maksu-uudistus, fossiilittoman liikenteen tiekartta ja muut meneillään olevat toimet on saatava toimimaan yhteen niin, että kansalaiset ja yritykset uskaltavat investoida ja ettei Suomen logistinen kilpailukyky notkahda täysin. Liikenteen vero- ja maksu-uudistuksella on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn kannalta erityisesti nyt, kun EU-komissio julkaisee kesäkuussa ison lainsäädäntöpaketin liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Liiketoiminta on globaalia, kansallisilla verotoimenpiteillä on rajallinen vaikutus, ja niitä harkittaessa tulee ottaa huomioon Suomen kansainvälinen kilpailukyky liiketoiminnan sijaintivaltiona. Kansallisissa ratkaisuissa on huomioitava, että samaan aikaan EU-tasolta heinäkuussa tulevilla lainsäädäntöehdotuksilla, kuten merenkulun päästökaupalla saattaa olla suuri vaikutus Suomen logistisiin kustannuksiin”, korostaa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiinen asiantuntija Päivi Wood.
Raportissa esitetyt keskeiset kustannusvaikutukset logistiikalle:
- Vero-ohjaus ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon: Hyötyliikenteelle 170 miljoonan euron vuotuinen lisälasku vuodessa ilman kompensaatiota.
- Dieselin polttoaineveron nostaminen bensiinin tasolle: Hyötyliikenteelle 340 miljoonan euron lisälasku vuodessa ilman kompensaatiota.
- Polttoaineveron indeksitarkastuksista 120 miljoonaa euroa: Tavaraliikenteen kustannuksiin 30 miljoonan euron lisälasku vuodessa.
Esitetyssä muodossa polttoaineveron korotukset ovat vakava uhka Suomen kilpailukyvylle. Järjestöt vaativat, että liikenteen verouudistuksen jatkovalmistelussa tunnustetaan veronkorotusten vaikutukset logistiikkakustannuksiin ja vaikutukset kompensoidaan yrityksille.
Lisätiedot:
Keskuskauppakamari
Päivi Wood, johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija, puhelin 050 478 3990,
SKAL
Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, SKAL, puhelin 040 5028 181, iiro.lehtonen@skal.fi
Petri Murto, johtaja, SKAL, puhelin 040 762 2140, petri.murto@skal.fi
Metsäteollisuus
Jyrki Peisa, johtaja, Metsäteollisuus ry, puhelin 050 364 0836, jyrki.peisa@forestindustries.fi
Viestintä:
Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL ry, puhelin 040 506 0131