Suomen pitää tehdä enemmän saavuttaakseen ilmastotavoitteensa. Strategisia investointeja tarvitaan liikenteen infrastruktuuriin, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman liikkuvuutta voidaan tukea.
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Woodin mukaan Euroopan komission viime viikolla julkistamat maaraportit antavat hyvän tilannekuvan jäsenmaiden keskeisistä haasteista.
“Investoinnit tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan sekä vähähiilisyyteen ja kestävään liikenteeseen vahvistaisivat Suomen talouden kasvupotentiaalia. Liikenteen vähähiilistäminen on raportissa keskeisessä asemassa. Tämä Suomen tulee ottaa tosissaan”, Wood sanoo.
Maaraportissa esitetään analyysi uudistuksista ja tärkeimmistä investointitarpeista. Liikenteen osalta komissio katsoo, että yksi toimista vahvistaa Suomen pitkäaikavälin kasvumahdollisuuksia on kestävä liikenne. 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on keskeisessä asemassa. Komissio nostaa myös raportissa esille kolme nopeaa junayhteyttä. Strategisia investointeja liikenteen infrastruktuuriin tarvitaan ilmastotavoitteiden lisäksi edesauttamaan työvoiman liikkuvuutta ja tukemaan työmarkkinoiden toimivuutta.
”Maaraportissa todetaan, että rajallista edistymistä liikenteen kestävän infrastruktuurin hankkeissa on tapahtunut. Keväällä 2019 annetuissa maakohtaisissa suosituksissa komissio nosti esille Suomen liikenteelliset pullonkaulat. Samalla huomiota kiinnitettiin liikenteen korkeiden kustannusten vaikutuksia tuotteiden loppuhintoihin muuhun Eurooppaan verrattuna”, Wood kertoo.
Komission toteamaa rajallista edistymistä on tapahtunut 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman aloittamisessa ja kolmen nopeamman junayhteyden kehittämisessä. Raportissa tosin todetaan, että nämä ovat vielä alkutekijöissä.
”Suomi on maantieteellisesti laaja maa. Suomelle on elinehto, että matkustaja- ja tavaraliikenteen järjestelmä toimii. Tämä on kilpailukyvyn suhteen olennaista”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Keskuskauppakamarin viime vuoden lopussa julkaisemassa analyysissä kiinnitettiin huomiota muun muassa vähäisiin panostuksiin liikenneinfrastruktuurissa. ”Suomessa kyllä kerätään paljon veroja liikennesektorilta, mutta takaisin investoidaan vain pieni osa siitä rahamäärästä. Työn tuottavuus Suomessa on kohtalainen, mutta olemme pohjoismaisia verrokkejamme jäljessä. Yksityinen kulutus ei voi ylläpitää Suomen taloutta aikaansa pitempää. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tuottavuutta kehittäviin investointeihin”, Kotamäki linjaa.
Raportissa noteerattiin hallituksen asettamat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Liikennesektorin monista tavoitteista hallitus on asettanut tavoitteeksi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Woodin mukaan Suomi on oikeilla raiteilla.
”Hallituksen tulisi kuitenkin muistaa, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uusia keinoja. Myös komissio peräänkuuluttaa tarvetta kokonaisvaltaiselle keinojen tarkastelulle. Toimia kestävän liikenneinfrastruktuurin edistämiseksi tarvitaan”, Wood sanoo.