Hallituksen budjettiriihessä päätettiin verokannustimista yritysten investointeihin. Keskuskauppakamari pitää hyvänä asiana, että hallitus vauhdittaa energiatehokkaita investointeja.
Hallitus ehdotti budjettiriihessä, että kone- ja laiteinvestoinneista voitaisiin vähentää 50 %:n menojäännöspoisto nykyisen 25 %:n menojäännöspoiston sijaan vuosina 2020-2023. Korotettuja poistoja ei budjettiriihen mukaan rajattaisi koskemaan tehtaassa käytettäviä koneita ja laitteita, kuten aikaisemmissa tuotannollisten investointien poistojen korotuksissa, vaan ne koskisivat myös esimerkiksi palveluyrityksiä.
Hallitus kannustaa yrityksiä lisäksi tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin. Yrityksille myönnettäisiin 50 %:n ylimääräinen verovähennys yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista vuosina 2020-2023.
”Korotetut poistot merkitsisivät yrityksille lykkäystä veronmaksuun, kun koneen tai laitteen käyttöönottovuonna jo puolet hankintahinnasta voisi vähentää verotuksessa. Tämä kannustaisi investoimaan esimerkiksi energiatehokkaampiin koneisiin ja laitteisiin”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. ”Myös tutkimusyhteistyökannustimen voidaan ajatella lisäävän puhtaampien ja energiatehokkaampien ratkaisujen etsimistä”, Kujanpää sanoo.
Energiatehokkaita investointeja kirittävät myös budjettiriihen veronkiristykset. Hallitusohjelmassa sovittu liikennepolttoaineiden 250 miljoonan euron veronkiristys toteutetaan kokonaisuudessaan elokuussa 2020. Lisäksi työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023. Parafiinisen dieselöljyn 120 miljoonan euron veronalennus poistetaan asteittain.
”Veronalennusta olisi ollut järkevää tarkastella yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa osana liikenteen vero- ja maksu-uudistusta. Veronkorotusten siirtyminen maantiekuljetusten hintoihin tulee lisäämään kaupan ja teollisuuden kustannuksia. Pitkien etäisyyksien takia tämä kiritys tulee vaikuttamaan haitallisesti Suomen kilpailukykyyn”, toteaa Keskuskauppakamarin liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood.
Budjettiriihen mukaan energiaverouudistus käynnistyy keväällä 2020. Sen osana ratkaistaan turpeen verokohtelu. Odotettua II veroluokan sähköveron alennusta lykätään budjettiriihen mukaan vuosille 2021–2022.
Budjettiriihessä päätettiin myös kolminkertaistaa sähköautojen latausinfran lisäämiseen varatut määrärahat. Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen pitää päätöstä perusteltuna mutta toivoo, että vastaavia panostuksia tehtäisiin myös muihin vähähiilisiin liikennemuotoihin.
Ympäristöministeriön mukaan liikennebiokaasun käyttöä vauhditetaan yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.
”Vähähiilisten vaihtoehtojen käyttöönottoa voisi tukea esimerkiksi julkisten hankintojen kautta, jolloin vähäpäästöisyys asetetaan yhdeksi valintakriteeriksi. Samaa periaatetta tulisi soveltaa kaikkiin julkisiin hankintoihin”, Yrjö-Koskinen sanoo.