Välimiesmenettely

Nopeus. Välimiesmenettely on tuomioistuinmenettelyä joutuisampaa. Välimiesoikeuden on annettava tuomionsa sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä pääsääntöisesti korkeintaan yhdeksässä kuukaudessa ja nopeutetussa menettelyssä kolmessa kuukaudessa.

Joustavuus. Osapuolet voivat sopia välimiesmenettelyn paikasta, menettelyn kielestä, sovellettavasta lainsäädännöstä ja välimiesten lukumäärästä.

Asiantuntevuus. Välimies voidaan valita kunkin riidan edellyttämän osaamisen ja kokemuksen perusteella.

Luottamuksellisuus. Asiat käsitellään aina luottamuksellisesti. Riidan osapuolia koskevat tiedot, menettely ja asiassa annettava välitystuomio eivät ole julkisia.

Välitystuomion lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus. Välitystuomion asiaratkaisuun ei voi hakea muutosta. Välitystuomiot tunnustetaan ja täytäntöönpannaan suurimmassa osassa valtioista.

Kustannustehokkuus. Tuomion lopullisuus pitää kustannukset kurissa, kun riitaa ei käydä useassa oikeusasteessa. Välimieslautakunnan sääntöjen mukaisissa menettelyissä lautakunta vahvistaa välimiesten palkkiot, eivätkä välimiehet itse.

Yleensä jo varsinaista sopimusta tehtäessä tai esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä sovitaan siitä, että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Keskuskauppakamari suosittelee mallivälityslausekkeen käyttämistä sopimuksissa. Välimiesmenettelystä voi sopia myös riidan jo synnyttyä.

Välityslausekkeita käytetään yleisesti esimerkiksi osakas-, rakennus-, konsultti-, jakelu- ja IT-sopimuksissa.

Vuonna 1911 perustettu Keskuskauppakamarin välimieslautakunta määrää välimiehiä kotimaisiin ja kansainvälisiin välimiesmenettelyihin sekä hallinnoi menettelyjä, jotka käydään Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen tai nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Lisäksi lautakunta hallinnoi Keskuskauppakamarin sovittelusääntöjen mukaisia menettelyjä.

Lue lisää Keskuskauppakamarin välimieslautakunnasta ja välimiesmenettelystä osoitteesta arbitration.fi.