Keskuskauppakamari kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto otsikkoasiassa. Lausuntonaan Keskuskauppakamari esittää kunnioittavasti seuraavaa.
Lausunnon pääkohdat
- Keskuskauppakamari on huolissaan valtiontalouden suuresta alijäämästä ja velkaantumisen jatkumisesta. Talouskasvun hiipuminen tulee johtamaan alijäämän kasvamiseen entisestään.
- Keskuskauppakamari muistuttaa, että Suomea vaivaa vakava osaajapula, joka haittaa yritysten toimintaa ja jatkuessaan tulee myös olemaan keskeinen uhka talouskasvulle ja kilpailukyvyn kehittymiselle.
- Kauppakamareiden tuoreen jäsenyrityskyselyn mukaan noin 70 prosenttia yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Noin puolet yrityksistä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut yrityksen kasvua ja liiketoimintaa.
- Osaajapula ei näytä hellittävän lähitulevaisuudessa. Hidastunut talouskasvu ja jopa taantuman uhka eivät ole isossa kuvassa merkittävästi vähentäneet yritysten tarvetta osaavalle työvoimalle.
- Keskuskauppakamari kannattaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen lisäämistä keinona vastata alan työvoimatarpeeseen, mutta huomauttaa samalla, että ilman vetovoiman kasvattamista koulutusmäärien kasvattaminen ei tuo toivottua lopputulosta.
- Keskuskauppakamari kannattaa varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja näkee sen hyvänä keinona nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja kannustaa vanhempia nopeammin takaisin töihin.
- Keskuskauppakamari huomauttaa, että ammatillisen koulutuksen rahoitus tosiasiassa heikkenee määräaikaisten tulevaisuusinvestointien päätyttyä perusrahoituksen vahvistamisesta huolimatta.
- Keskuskauppakamari pitää koulutustaso nostamista tärkeänä keinona vastata tulevaisuuden osaajatarpeeseen, mutta huomauttaa, että tavoitteen saavuttaminen voi olla vaikeaa ilman lisärahoitusta koulutusmäärien kasvattamiseen.
- Keskuskauppakamari esittää koulutusvastuisiin ja -määriin liittyvän sääntelyn keventämistä, jotta oppilaitokset ja yritykset toiminta-alueillaan pystyvät ketterämmin vastaamaan alueen työvoima- ja osaamistarpeisiin.
- Keskuskauppakamari pitää Venäjän hyökkäyssotaa pakenevien ukrainalaisten auttamista erittäin tärkeänä ja painottaa, että aikuisväestön osalta tavoitteena pitää olla nopea työllistyminen, lasten ja nuorten osalta koulupolulle pääseminen.
- Keskuskauppakamari on huolissaan pitkään jatkuneesta lasten ja nuorten oppimistulosten laskusta ja esittää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen uudistamisen käynnistämistä.
- Keskuskauppakamari huomauttaa, että TKI-panostukset pitää saada selkeälle kasvu-uralle, joka mahdollistaa kansallisen tavoitteen saavuttamisen 2030 mennessä. Uudet TKI-panostukset pitää kohdentaa yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan.
Yksityiskohtainen lausunto
Julkinen talous on saatava tasapainoon
Hallitus esittää vuoden 2023 talousarvion määrärahoiksi 80,5 miljardia euroa. Talousarvioesitys on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Keskuskauppakamari on huolestunut julkisen talouden epätasapainosta ja valtion velkaantumisen jatkumisesta kestämättömällä tasolla. Koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva velkaantuminen on ollut osittain ymmärrettävää, mutta jatkuva lisävelkaantuminen ei ole Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan perusteltua eikä kestävää. Erityisen huolestuttavana voidaan pitää sitä, että vuosille 2022 ja 2023 ennustettu merkittävä talouskasvun hidastuminen tulee johtamaan alijäämän kasvun kiihtymiseen.
Keskuskauppakamari huomauttaa, että lähivuosina näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä vahvistamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen, ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä myös tulevina vuosina. Julkisen talouden kestävyyttä heikentävät lisäksi myös rakenteelliset tekijät, kuten väestön ikääntyminen. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa valtiovarainministeriön mukaan arviolta hieman alle 73 prosenttiin vuoden 2023 aikana. Keskuskauppakamari painottaa, että ilman julkista taloutta vahvistavia toimia velkasuhde jatkaa kasvuaan koko 2020-luvun ajan.
Vuoden 2023 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa BKT:hen. Valtionvelan korkomenot ovat nopeassa kasvussa, mikä tarkoittaa vuodelle 2023 noin miljardi euroa enemmän korkomenoja kuin vuonna 2022.
Keskuskauppakamari pitää valtionvelan määrää ja kehitystä huolestuttavana, kun otetaan huomioon Suomen talouden rakenteelliset ongelmat kuten väestön ikääntyminen sekä heikko pitkän aikavälin väestöennuste, jotka heikentävät huoltosuhdettamme tulevina vuosina.
Valtava pula osaavasta työvoimasta
Kauppakamareiden tuoreen jäsenyrityskyselyn mukaan noin 70 prosenttia yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Noin puolet yrityksistä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut yrityksen kasvua ja liiketoimintaa. Osaajapula ei näytä hellittävän lähitulevaisuudessa, sillä noin puolet yrityksistä ilmoitti, että rekrytointitarve kasvaa tai kasvaa merkittävästi seuraavan puolen vuoden aikana. Kun rekrytointitarpeen kehitystä kysyttiin 2–3 vuoden aikajänteellä, ilmoitti noin 70 prosenttia yrityksistä, että rekrytointitarve kasvaa tai kasvaa merkittävästi.
Keskeisimmät rekrytointihaasteet johtuvat yritysten mukaan vähäisistä hakijamääristä, hakijoiden vähäisestä työkokemuksesta tai soveltumattomasta koulutuksesta sekä kannustinloukuista ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä haasteista. Kysely tehtiin vuoden 2022 syyskuun lopulla ja siihen vastasi noin 1800 yritystä useilta eri toimialoilta ympäri Suomea.
Keskuskauppakamari pitää osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita merkittävänä uhkana talouskasvulle ja kilpailukyvyn kehittymiselle. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen vaikutukset yleiseen suhdannetilanteeseen ovat vaikuttaneet varsin vähän osaavan työvoiman tarpeeseen. Hidastunut talouskasvu ja jopa taantuman uhka eivät ole isossa kuvassa merkittävästi vähentäneet yritysten tarvetta osaavalle työvoimalle. Keskuskauppakamarin arvion mukaan väestörakenteen muutoksesta johtuva työikäisen väestön vähentyminen johtaa siihen, että osaavan työvoiman saatavuuden haasteet eivät hellitä aiemmin totutulla tavalla matalasuhdanteen aikana. Yrityksillä on huutava pula osaavasta työvoimasta nyt ja lähivuosien aikana osaavan työvoiman tarpeen ei ennakoida vähenevän.
Keskuskauppakamari edellyttää, että Suomessa otetaan käyttöön kaikki keinot, joilla voidaan vastata osaavan työvoiman tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa. Tähän kuuluu muun muassa työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton merkittävä lisääminen vähintään kansallisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä kohtaanto-ongelmaa helpottaminen muun muassa osaamisen kehittämiseen tähtäävillä toimenpiteillä.
Tarvitaan toimenpiteitä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi
Keskuskauppakamari on tyytyväinen, että talousarvioesityksessä on huomioitu osaavan työvoiman saatavuuden haasteet keskeisenä ongelmana. Talousarvioesitys sisältää kannatettavia toimenpiteitä osaajapulaan vastaamiseksi, mutta toimenpiteiden laajuus ja mittaluokka on ongelman kokoluokkaan nähden liian vaatimaton.
Keskuskauppakamari pitää erittäin kannatettavana varhaiskasvatusmaksujen alentamista 70 miljoonalla eurolla. Toimenpide on tehokas kahdella tapaa: se nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisastetta ja kannustaa vanhempia töihin. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan pidemmän aikavälin tavoitteeksi pitäisi ottaa maksuton varhaiskasvatus. Uudistus tulisi toteuttaa tasapainoisen julkisen talouden reunaehdot huomioiden.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula
Talousarvioesityksessä pyritään vastaamaan sosiaali- ja terveysalan akuuttiin työvoimapulaan lisäämällä alan koulutusta. Ammatilliseen koulutukseen suunnataan 30 miljoonan euron kertaluonteinen rahoitus lähihoitajien kouluttamiseen. Hoiva-avustajien kouluttamiseen osoitetaan noin 7,8 miljoonaa euroa valtionosuusrahoitteisena työvoimakoulutuksena sekä 10,8 miljoonaa euroa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamana koulutuksena. Keskuskauppakamari kannattaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen lisäämistä, mutta huomauttaa samalla, että alan vetovoima on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, eikä koulutuspaikkojen lisääminen takaa työvoiman määrän kasvua.
Keskuskauppakamari painottaa, että sosiaali- ja terveysalan työvoimapulan helpottaminen koulutusmääriä kasvattamalla ei onnistu ilman toimenpiteitä vetovoiman kasvattamiseksi. Koronapandemia ja jatkuva negatiiviseen sävyyn julkisuudessa käytävä keskustelu alan tilanteesta ovat keskeisiä syitä alan vetovoiman heikentymiseen. Sosiaali- ja terveysalalle on myös saatava merkittävästi lisää ulkomaalaisia osaajia joko suoraan töihin tai ensin opiskelemaan ja sen jälkeen töihin. Ulkomaalaisten osaajien määrän kasvattaminen sosiaali- ja terveysalalla vaatii muun muassa valmiutta tarkastella alan varsin tiukkoja kielitaitovaatimuksia.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus
Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 1,032 miljardia euroa, joka on noin 17 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisen talousarvion määräraha. Keskuskauppakamari huomauttaa, että tosiasiassa ammatillisen koulutuksen rahoitusasema ei parane vaan se heikkenee lähes 20 miljoonalla eurolla. Vuoden 2022 loppuun päättyvät opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetut tulevaisuusinvestointirahat, joka tarkoittaa tosiasiallisesti 70 miljoonan euron leikkausta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Tätä kompensoidaan vahvistamalla perusrahoitusta 50 miljoonalla eurolla, jota Keskuskauppakamari pitää erittäin kannatettavana. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus näyttää vuotta 2022 suuremmalta, kun huomioidaan indeksikorotukset ja kertaluonteinen hoiva-avustajien kouluttamiseen tarkoitettu rahoitus. Keskuskauppakamari pitää ammatillisen koulutuksen rahoituksen indeksikorotusta erittäin tärkeänä, mutta huomauttaa, että indeksikorotusta ei voi varsinaisesti pitää lisärahoituksena, vaan se menee kokonaisuudessaan kattamaan yleisen kustannustason nousun vaikutusta.
Kauppakamareiden jäsenyrityskyselyn mukaan yritykset tarvitsevat eniten nimenomaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita osaajia. Tarve on määrällisesti huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi korkeakoulutettujen osaajien tarve. Keskuskauppakamari painottaakin, että osaajapulaan vastaaminen vaatii ammatilliseen koulutukseen panostamista.
Ammatillisen koulutuksen koulutuskorvauskokeilu
Talousarvioesityksessä osoitetaan viisi miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen koulutuskorvauskokeiluun. Kokeilu on kolmivuotinen ja se alkoi vuonna 2022. Kokeilussa seurataan korotetun koulutuskorvauksen kohdentamisen vaikutuksia nuorten alle 20-vuotiaiden oppisopimusopiskelijoiden määrään.
Keskuskauppakamari huomauttaa, että koulutuskorvauskokeilu on liian tiukasta rajattu ja heikosti resursoitu, jotta sillä saataisiin aikaan toivottuja vaikutuksia. Nuoret ovat aliedustettuja oppisopimuskoulutuksessa, koska työnantajille on taloudellisesti kannattamatonta ottaa oppisopimuskoulutukseen vailla ammatillista peruskoulutusta ja työkokemusta oleva henkilö, jonka tuottavuus on heikko, mutta silti hänelle on maksettava työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Toisin sanoen alkuvaiheessa tuottavuuden ja kustannusten välillä on liian suuri kuilu.
Keskuskauppakamari on esittänyt uuden oppisopimustuen käyttöönottoa. Tuella porrastettaisiin työnantajan palkkauskustannuksia tilanteessa, jossa työnantaja ottaisi oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön. Tuki olisi oppisopimuksen alussa suurempi, mutta pienenisi opintojen edetessä ja osaamisen karttuessa. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan uuden oppisopimustuen valmistelu pitäisi käynnistää välittömästi.
Koulutustason nostaminen
Kansallinen tavoite koulutustason nostamisesta vaatii korkeakoulutuksen koulutusmäärien kasvattamista. Alun perin vuoteen 2030 asetettua tavoite siitä, että 50 prosenttia nuorista ikäluokista olisi korkeakoulutettuja, on jo karannut käsistä. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen on mahdollista vasta vuoden 2035 tienoilla ja sekin vaatii määrätietoisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.
Korkeakoulujen, erityisesti ammattikorkeakoulujen, rahoitus on tiukentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuluvalla hallituskaudella rahoitukseen on tehty toivottuja korjauksia. Samalla koulutusmääriä on kasvatettu.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan koulutusmäärien kasvattaminen ilman lisärahoitusta ei ole merkittävissä määrin mahdollista. Huomautamme myös, että rahoituksen pitäisi olla pitkäjänteistä, ei kertaluonteista tai määräaikaista.
Korkeakoulujen rahoitusasema vahvistuu hieman, koska rahoitukseen tehdään indeksikorotukset. Samalla kuitenkin EU:n elpymisvälineen kautta aloituspaikkojen lisäämiseen saatu rahoitus päättyy. Keskuskauppakamari ymmärtää EU:n elpymisvälineestä saadun rahoituksen määräaikaisuuden, mutta on silti huolissaan siitä, miten korkeakoulut pystyvät kasvattamaan opiskelijamääriä nykyrahoituksella.
Keskuskauppakamari huomauttaa, että koulutustason nostamisessa on kysymys osaavan työvoiman tarpeeseen vastaamisesta pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi opetushallituksen ennakointityön perusteella poistuman korvaamiseen ja uusiin työpaikkoihin tarvitaan 1,15 miljoonaa työntekijää vuosina 2017–2035. Uudesta työvoimasta 56 prosentilla tulisi olla korkeakoulututkinto ja 42 prosentilla ammatillisen koulutuksen tutkinto.
Uusissa syntyvissä työpaikoissa jopa 75 prosenttia työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon.
Alueellisiin tarpeisiin vastaaminen
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen vaatii koulutusjärjestelmän sääntelyn keventämistä. Työvoimatarpeet ovat usein alueellisia ja siksi koulutusjärjestelmän pitäisi pystyä vastaamaan nykyistä ketterämmin alueellisiin tarpeisiin. Tämä koskee sekä ammatillista koulutusta että korkeakoulutusta.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan koulutusvastuisiin ja -määriin liittyvää sääntelyä pitää keventää siten, että päätöksiä voidaan tehdä enemmän koulutuksenjärjestäjien ja alueen elinkeinoelämän yhteistyöllä. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutusvastuiden osalta tutkinto-ohjelmakohtaisesta sääntelystä koulutusalakohtaiseen sääntelyyn siirtymistä. Myös koulutusmäärien osalta pitää saada joustoa, jotta koulutuksenjärjestäjät voivat nopeammin vastata toiminta-alueellaan ilmeneviin tarpeisiin.
Ukrainalaisten tukeminen
Osana talousarvioesitystä on esitetty turvattavaksi rahoitus Venäjän hyökkäyssotaa pakenevien ukrainalaisten tukemiseen. Osaamisen kehittämisen saralla määrärahoja varataan muun muassa perusopetukseen, valmistavaan opetukseen, varhaiskasvatukseen ja kotoutumiskoulutukseen. Myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin esitetään lisäystä ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin.
Keskuskauppakamari pitää erittäin tärkeänä, että Suomi auttaa ja tukee sotaa pakenevia ukrainalaisia. Suomeen on saapunut jo noin 40 000 ukrainalaista tilapäisen suojelun perusteella. Arvion mukaan määrä nousisi tämän vuoden aikana 48 000 ja ensin vuoden aikana lähelle 80 000. Suomeen tulleiden osalta työikäisten työllistymistä pitää tukea mahdollisimman tehokkaasti ja lasten osalta varmistaa nopea varhaiskasvatuksen ja koulutuksen aloitus.
Sisäministeriön kesällä tekemän selvityksen mukaan 27 prosenttia Suomeen tulleista ukrainalaisista aikoi jäädä Suomeen ja 40 prosenttia ei vielä tiedä, aikooko jäädä vai palata. Selvityksen mukaan Suomeen haluttiin tulla, koska Suomella on hyvä maine, Suomessa oli ystäviä ja sukulaisia sekä koska Suomessa on hyvät työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet.
Keskuskauppakamari painottaa, että Suomen pitää pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni ukrainalainen voi jäädä Suomeen asumaan ja työskentelemään. Yksi keskeinen asia tämän osalta on se, että varmistetaan tilapäisen suojelun päätyttyä sujuva siirtymä pidemmän oleskelun mahdollistavalle oleskeluluvalle. Mikäli ukrainalainen henkilö on jo työllistynyt Suomeen, ei ole mitään perustetta sille, että Suomi laittaa hänet pitkäksi aika oleskelulupabyrokratian rattaisiin pyörimään.
Panostuksia perustaitoihin ja oppimistulosten kääntämiseen kasvu-uralle
Keskuskauppakamari on huolissaan osaamistason ja oppimistulosten laskusta. Käytännössä kaikki aihetta käsittelevät tutkimukset, selvitykset ja seurannat osoittavat, että lasten ja nuorten oppimistulokset ovat olleet jo pidempään laskussa. Tämä ilmenee esimerkiksi PISA- ja TIMSS-tutkimusten tuloksista sekä Kansallisen arviointikeskuksen Karvin seurannoista. Suomen maine osaamisen mallimaana nojaa vahvasti 2000-luvun alun ja puolenvälin tienoilla saavutettuun menestykseen.
Edellä mainittu huolestuttava kehitys huomioiden Keskuskauppakamari ilmaisee huolensa siihen, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmat loppuvat vuoden 2022 lopussa. Tämä tarkoittaa perusopetuksen osalta resurssien pienenemistä 60 miljoonalla eurolla ja varhaiskasvatuksen osalta 80 miljoonalla eurolla. Laatu- ja tasa-arvo-ohjelmat on toteutettu hallituksen määräaikaisilla tulevaisuusinvestoinneilla. Lasten ja nuorten osaamisen kehittymisen näkökulmasta laatu- ja tasa-arvorahat ovat olleet tärkeitä.
Keskuskauppakamari painottaa, että seuraavalla vaalikaudella on toteutettava varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen uudistus, joiden avulla pyritään kääntämään lasten ja nuorten oppimistulokset nousuun. Tällä on myös merkitystä osaavan työvoiman turvaamisen näkökulmasta pidemmällä aikajänteellä. Uudistukseen voisi kuulua muun muassa kaksivuotinen velvoittava varhaiskasvatus, joustava ja yksilölliset siirtymät varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, oppilaan osaamisen kehittymisen tarkempi ja systemaattisempi seuranta läpi perusopetuksen, oppimisvaikeuksista kärsivien tukitoimien tehostaminen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen riittävien resurssien turvaaminen.
Panostuksia yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan
Keskuskauppakamari pitää erittäin tärkeänä kansallista tavoitetta nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin suhteessa BKT:een. Käytännössä valtion TKI-menojen pitäisi olla 1,2 prosenttia suhteessa BKT:een vuonna 2030.
Parlamentaarisen TKI-työryhmän mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatisi julkisten TKI-panostusten lisäämistä noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain. TKI-rahoituksen kokonaisuus on tavallisesti jakautunut siten, että julkinen rahoitus on 1/3 kokonaisuudesta ja yksityinen rahoitus 2/3. Näin ollen yksityisen TKI-rahoituksen pitäisi nousta noin 400 miljoonalla eurolla vuodessa.
TKI-investoinnit luovat uusia kasvun mahdollisuuksia ja mahdollistavat yritysten kehittymisen ja pärjäämiseen globaalissa kilpailussa. Julkisella TKI-rahoituksella pitää madaltaa yritysten kynnystä tehdä TKI-investointeja ja vivuttaa yksityistä TKI-rahoitusta. TKI-toiminta ei voi toimia pelkästään julkisen TKI-rahoituksen varassa, eikä julkinen sektori voi liikaa ohjata TKI-toiminnan kohdentamista ja sisältöjä. Yritysten innokkuuteen tehdä TKI-investointeja vaikuttaa keskeisesti se, kuinka houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomi kokonaisuutena on. Toisin sanoen pelkkä julkisen TKI-rahoituksen lisääminen ei johda yksityisten TKI-investointien kasvuun, mikäli Suomi toimintaympäristönä ei ole kilpailukykyinen.
Keskuskauppakamari on huolissaan siitä, että talousarvioesityksessä ei ole esitetty selkeää arviota TKI-panostusten riittävyydestä kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi 2030. Talousarvioesityksen mukaan valtion TKI-rahoitus pienenee ja TKI-rahoitusintensiteetin ennustetaan putoavan vuoden 2022 0,93 prosentista 0,85 prosenttiin. TKI-rahoituksen kokonaisuuden seuraamisen tekee hankalaksi se, että osa TKI-panostuksista tulee EU:n elpymisvälineen kautta. Keskuskauppakamari esittää, että tulevissa talousarvioissa esiteltäisiin TKI-rahoituksen kokonaisuus vielä selkeämmin ja samalla annettaisiin yksityiskohtaisempi arvio pysyvän TKI-rahoituksen riittävyydestä suhteessa kansalliseen tavoitteeseen kasvattaa TKI-menot neljään prosenttiin suhteessa BKT:een.
Pidämme Suomen Akatemian myöntövaltuuksien kasvattamista 56,5 miljoonalla eurolla hyvänä, mutta huomautamme siitä, että Business Finlandin myöntövaltuudet eivät juuri kasva ja ilman EU:n elpymisvälineestä osoitettua rahoitusta ne jopa pienenisivät. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan juuri Business Finlandin rahoituksen kasvattaminen olisi keskeinen toimenpide yritysten näkökulmasta.
Keskuskauppakamari tukee esitystä säätää TKI-rahoituslaki, joka määrittelee valtion TKI-panostuksen suhteessa BKT:een vuodesta 2024 eteenpäin. Samoin tuemme pidemmän aikavälin rahoitussuunnitelman laatimista sekä TKI-verovähennyksen käyttöönottoa. Pidemmän aikavälin rahoitussuunnitelman osalta painotamme sitä, että sen pitää olla uskottava ja toteuttamiskelpoinen. TKI-verovähennyksen osalta pidämme tärkeänä, että verovähennys on yritysten näkökulmasta mahdollisimman laaja ja hallinnollisesti kevyt.
TKI-panostuksia kohdennettava katvealueisiin
Suomen vahvuus oli pitkään yritysten kanssa tehtävässä TKI-toiminnassa. Valitettavasti finanssikriisi johti TKI-rahoituksen leikkauksiin, jotka kohdennettiin suurelta osin nykyisen Business Finlandin rahoitukseen. Tämä johti tutkimustoimijoiden ja yritysten yhteistyön heikentymiseen. Finanssinkriisin jälkeen valtion TKI-rahoitus on kyllä kasvanut, mutta kasvu on tapahtunut lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla, ei työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.
Jos TKI-investointeja tarkastelleen Technology Readiness Levelin (TRL) mukaan, huomataan, että Suomen TKI-investoinneissa on selkeä katvealue TRL-tasojen neljä ja viisi kohdalla eli käytännössä juuri siinä kohdassa, jossa normaalisti julkisen sektorin ja yksityisen sektorin TKI-toiminta kohtaavat.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tulevia TKI-investointeja pitäisi kohdentaa nimenomaan tähän havaittuun katvealueeseen eli korjata soveltavan tutkimuksen rahoitusta. Tämä tarkoittaa käytännössä Business Finlandin yritysten kanssa tehtävän TKI-toiminnan rahoituksen merkittävää lisäämistä.