Kiitämme mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta koskien Finnvera Oyj:n lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tämä lausunto on laadittu Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Keskuskauppakamarin sekä sen kamariverkoston välisessä yhteistyössä.
Pidämme Finnveraa koskevaa kokonaislainsäädäntöuudistusta erittäin tervetulleena hankkeena. Tuemme sen toteuttamista ja Finnveran itsensä 19.12. esityksestä antamaa lausuntoa.
Finnveralla on tärkeä rooli Suomen yrityksille sekä vienninrahoituspalveluiden tarjoajana että kotimaan pk- ja mittelstand-yrityskentän kasvurahoituksen markkinapuutteiden täydentäjänä. Lakiuudistuksen avulla Finnveran tulee kyetä tarjoamaan yrityksillemme kilpailijamaiden tasoisia vienninrahoitusratkaisuja. Lisäksi Finnveran tulee verrokkimaihin nähden kilpailukykyisin rahoitusratkaisuin kyetä täydentämään suomalaisten pk-yritysten kasvu- ja uudistumisrahoitusta markkinapuutteiden osalta.
HE-luonnoksessa näitä tavoitteita tukevia positiivisia asioita ovat muun muassa:
- Finnveran lainsäädäntökokonaisuuden selkeä yksinkertaistuminen ja tiivistyminen, joka antaa yhtiölle mahdollisuuden reagoida toimintaympäristön muutoksiin nykyistä nopeammin ja joustavammin.
- Vienninedistämistehtävän tuominen vahvasti esiin yhtiön toiminnan tarkoituksessa, lakiuudistukselle hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Esitämme tältä osin, että lain 1 pykälässä vielä tarkenttaisiin, että kilpailukyvyn osalta kehitetään ”…kansainvälisesti kilpailukykyistä vienninrahoitusjärjestelmää…”.
Lisätarpeet vaikutusarvioinneissa
Uskomme, että Finnveran toiminnan kustannustaso tulee tämän lakiuudistuksen seurauksena kasvamaan. Näitä vaikutuksia ei ole vielä arvioitu riittävällä tasolla osana lakiesitystä. Tästä syystä lakiuudistuksen vaikutukset Finnveran toimintaan ja kansainväliseen kilpailukykyyn jäävät epäselviksi.
Muutosten ei tule nostaa rahoitushankkeiden kustannustasoa viejä- ja pk-yritysten kilpailukyvyn kannalta kestämättömälle tasolle.
Esitetyn lain sisällölliset seikat
Esitetty valvontamalli on HE-luonnoksen perusteella sisällön ja vaikutusten osalta epäselvä. Tältä osin viittaamme Finnveran omaan 19.12.2024 päivättyyn lausuntoon, jonka valvontaa koskevia ehdotuksia tuemme. Finnvera nostaa lausunnossaan esiin huolensa esimerkiksi seuraavista asioista:
- Yhtiön elinkeinopoliittisesta tehtävästä ja toiminnan luonteesta johtuen sen valvonnan tulee laissa säädetyn mukaisesti jatkossakin olla eriluonteista kuin Finanssivalvonnan perinteisesti rahoituslaitoksiin kohdistama valvonta.
- Elinkeinopoliittisen tehtävän ja siihen liittyvän ohjauksen sekä rahoitusvalvonnan sisällön välisten ristiriitojen välttämiseksi tulisi laissa esitettyihin säännöksiin kirjata yksiselitteisesti finanssivalvojan tehtävät.
- Muutokset aiheuttavat Finnveralle huomattavaa lisätyötä ja –kustannuksia, jotka tulisi ottaa huomioon lainvalmistelussa ja sen vaikutusten arvioinnissa.
Pitkän aikavälin itsekannattavuus on Finnveran toiminnan keskeinen periaate, ja se on vienninrahoituksessa kansainvälisesti tunnistettu periaate, jota myös useimpien kilpailijamaiden vientiluottolaitokset noudattavat. Itsekannattavuustavoitteen tulkinta heijastuu suoraan Finnveran vienninrahoituksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Siksi itsekannattavuuden ja elinkeinopoliittisen vaikuttavuuden tasapainon tarkastelu on Finnveran omistajaohjauksen keskeinen kysymys, joka tulisi määrittää esityksen muotoilua selvemmin. On tärkeää, että Finnveran toiminnan elinkeinopoliittista tarkoituksenmukaisuutta ei miltään osin aseteta Finanssivalvonnan tai muun ulkopuolisen tahon valvottavaksi.
Erillisessä valvonta-asetuksessa tulisi määrittää valvojan tehtävät ja sovellettavat määräykset tarkasti ja yksiselitteisesti omistajan toimesta. Siten omistaja määrittelee valvonnan sisällön kautta, miten elinkeinopoliittiset näkökohdat huomioidaan. Valvontaan erikoistuneilla toimijoilla ei ole elinkeinopoliittisen tehtävän arviointiin olemassa olevaa viitekehystä. Esitetyssä valvonta-asetuksessa ei ole riittävän tarkalla tasolla kuvattu valvonnan sisältöä.
Finnveran tulisi jatkossakin kyetä järjestämään asiakkaan tunnistaminen tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla ja eri tavoin eri tuotteiden ja asiakassegmenttien osalta. Tällöin tulee välttää etenkin liikepankkisektorin kanssa toteutettavia päällekkäisiä prosesseja sekä huomioida se, ettei Finnvera ole maksuliikennetoimija.
Yhteenveto
Finnveran kokonaislainsäädäntöuudistus on hankkeena erittäin tarpeellinen ja perusteltu.
Toivomme, että Finnveran valvonnan kehittämisen jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota valvonnan sisältöön ja vaikutuksiin. Pidämme myös tärkeänä sitä, että Finnveralla, Finnveran tulevalla valvojalla ja omistaja- ja elinkeinopoliittisesta ohjauksesta vastaavalla työ- ja elinkeinoministeriöllä on yhtenäinen näkemys esitetyn valvonnan sisällöstä ja valvonnalle asetetuista tavoitteista. Valvonta-asetuksen valmistelussa tulee kuulla sidosryhmiä ja valvonnan siirrossa uudelle organisaatiolle sallia riittävä, vähintään kahden vuoden siirtymäaika.
Uuden Finnvera-lain tulee antaa Suomen vientiteollisuudelle mahdollisuus saada Finnveralta kansainvälisesti kilpailukykyistä vienninrahoitusta. Suomalaiset pk-yritykset taas tarvitsevat kiristyneen finanssisääntelyn tuloksena syntynyttä markkinapuutteiden täydentämiseen keskittyvää kotimaan kasvurahoitusta.
Onnistuessaan Finnveran kokonaislainsäädäntöuudistus luo edellytykset ylläpitää ja parantaa Suomen talouden tilaa ja kilpailukykyä.
