Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut 22.5.2018 luonnoksen hallituksen esitykseksi korkeakoulukeksintölain, eli oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin annetun lain (396/2006), muuttamisesta. Vaikka Keskuskauppakamari ei ole lausunnonantajien listalla, olemme saaneet suullisesti pyynnön lausua asiasta. Toivomme jatkossa saavamme asiaa koskevat lausuntopyynnöt kirjallisesti. Kiitämme mahdollisuudesta lausua asiasta ja tuomme esille seuraavan.
Yleistä
Voimassa olevaa korkeakoulukeksintölakia ehdotetaan uudistettavaksi siten, että olemassa olevan lain avointa tutkimusta koskevat säännökset muutettaisiin sopimuksenvaraisiksi. Voimassa olevassa korkeakoulukeksintölaissa keksinnöt jaetaan kolmeen pääryhmään: sopimustutkimuksessa, avoimessa tutkimuksessa ja muissa tilanteissa syntyneet keksinnöt. Sopimustutkimuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa tutkimuksessa on mukana ulkopuolisia tahoja esimerkiksi rahoittajana, jolloin korkeakoululla on oikeus ottaa keksintöön liittyvät oikeudet. Avoimesta tutkimuksesta on pääsäännön mukaisesti kyse, jos taas tutkimuksessa ei ole mukana ulkopuolisia tahoja. Tällöin keksijä saa pitää keksintöön liittyvät oikeudet. Tulkinta yksittäisen keksinnön kuulumisesta tiettyyn keksintöryhmään on voinut käytännössä osoittautua ongelmalliseksi.
Ehdotuksen taustalla on havainto, jonka mukaan korkeakouluissa syntyvien keksintöjen kaupallistaminen ja kannustinjärjestelmät eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Usein korkeakouluissa tehtyihin keksintöihin liittyvät oikeudet ja niitä koskevat periaatteet ovat lain soveltajille epäselviä eikä niitä tunneta riittävästi. Ehdotuksen tavoitteena on tehostaa korkeakouluissa syntyvien keksintöjen kaupallistamista.
Muutoksen tarpeellisuus ja jatkoselvitysten tarve
Ehdotuksessa tarkastellaan korkeakoulujen keksintöympäristöä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Koska innovaatioilla ja niiden tehokkaalla hyödyntämisellä on keskeinen merkitys Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa, on perusteltua pohtia, tuleeko korkeakoulukeksintölaissa olla edelleen tutkijapoikkeus, jonka seurauksena korkeakoulumaailman eri organisaatioissa ja erilaisilla rahoituksilla työskenteleviä keksijöitä käsitellään eri tavalla.
Nyt käsillä olevassa ehdotuksella lähennettäisiin avointa tutkimusta suhteessa sopimustutkimukseen. Ehdotuksen kautta olisi mahdollista selkeyttää erilaisia tutkimustilanteita ja niihin liittyviä sopimusneuvotteluja sekä tehdä eri rahoituslähteisellä tutkimuksella toimivista yliopistotutkijoista tasa-arvoisempiä suhteessa toisiinsa. Ehdotus myös todennäköisesti vähentäisi epäselvyyttä sen suhteen, milloin yksittäinen keksijä on työskennellyt sopimustutkimuksen ja milloin avoimen tutkimuksen piirissä.
Nyt käsillä olevasta esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, millaisten taustaoletusten pohjalta se on laadittu. Korkeakoulukeksintölaki on ollut voimassa vasta reilun vuosikymmenen, joten esimerkiksi laajempi ja käytännön läheinen selvitys siitä, miten korkeakoulukeksintöjärjestelmä on nykyisen lain voimassaoloaikana toiminut, olisi tervetullut. Se myös antaisi paremman ja laajemman näkökulman uudistukselle ja sen tarpeellisuudelle. Myös korkeakouluissa luodut tietokoneohjelmat ja tietokannat sekä niiden hyödyntäminen erityisesti tekijänoikeuden näkökulmasta tulisi ottaa erillisen selvityksen kohteeksi.
Lopuksi
On tärkeää, että korkeakouluissa tehtäviä keksintöjä ja niitä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan ja tarpeen vaatiessa kehitetään. Valmistelua tulisikin jatkaa. Ehdotamme, että jatkotyötä tehtäisiin laaja-alaisessa työryhmässä, johon tulisi ottaa mukaan korkeakoulualan toimijoiden lisäksi myös elinkeinoelämän edustajia.