Uusimmat
Talousvaliokunta on pyytänyt Keskuskauppakamarilta asiantuntijalausuntoa taloustilanteesta Suomessa ja Euroopan unionissa, erityisesti COVID-19-pandemiasta ja sen seurausten vaiku-tuksista reaalitalouteen. Keskuskauppakamarin asiantuntijoina esitämme lausuntonamme kun-nioittaen seuraavaa.
COVID-19-pandemia ja sen seurausten vaikutukset reaalitalouteen
Taloustilanne on haastava ja samalla poikkeuksellisen epävarma. Tilastotuotannon viiveiden takia taloudellisten ennustelaitosten on tavallistakin vaikeampaa luoda täsmällisiä arvioita. Li-säksi maaliskuussa tyypillisesti julkaistavat helmikuun tilastotiedot sisältävät tärkeiden muuttu-jien osalta vain vähän tarpeellista tietoa. Talouden kuva on pirstaleinen. Vähäisten ajankohtais-ten indikaattorien perusteella on kuitenkin selvää, että taloustilanne on vakava.
Keskuskauppakamari toteutti 16.3.-17.3.2020 jäsenilleen pikakyselyn koronaviruksen vaikutuk-sista. Kysely oli ensimmäisiä konkreettisia tiedon palasia koronaviruksen vaikutuksista Suo-messa ja sen tulokset ovat edelleen ajankohtaisia. Kyselyn perusteella koronavirus on vaikut-tanut tai tulee vaikuttamaan käytännössä kaikkien yritysten toimintaan. Jo maaliskuun puolessa välissä yli puolet yrityksistä vastasivat, että koronaviruksen vaikutus liikevaihtoon on ollut nega-tiivinen ja melkein kaikkien (90%) kohdalla negatiivisia vaikutuksia on odotettavissa. Vastan-neista liki neljännes oli antanut yt-neuvottelukutsun tai lomautusvaroituksen ja yli puolet aikoi irtisanoa tai lomauttaa henkilökuntaa tulevan kahden kuukauden aikana. Noin kolmanneksella konkurssin riski oli noussut merkittävästi.
Kauppakamarien kyselyn perusteella ensimmäinen aalto lyö kovimmin majoitus ja ravitsemis-toimintaan, koulutuksen sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoihin. Lähitulevaisuuteen katsoen toimialakohtaisia eroja on vaikeampi identifioida, koska käytännössä kaikki yritykset odottavat negatiivisia vaikutuksia lähitulevaisuudessa.
Toisen, 30.3.2020 tehdyn kauppakamarien kyselyn tulokset ovat saman suuntaisia, mutta vas-tausten perusteella yritysten ahdinko on jyrkentynyt kahdessa viikossa. Noin 75 prosenttia yri-tyksistä vastaa, että koronavirusepidemia on vaikuttanut liikevaihtoon negatiivisesti, 41 prosent-tia on kutsuneet yt-neuvottelut tai antanut lomautusvaroituksen ja peräti yli 60 prosenttia aikoo lomauttaa tai irtisanoa henkilökuntaa seuraavan kahden kuukauden aikana.
Toisessa kauppakamarien kyselyssä kysyttiin myös hallituksen päättämien joustojen käytöstä. Vastausvaihtoehdot olivat verottajan myöntämät joustot, eläkemaksujen pidempi maksuaika, Business Finlandin kehitysrahoitus sekä pankkilaina ja/tai lyhennysvapaa vanhoihin lainoihin. Yli kaksi kolmesta yrityksestä vastasi, että aikoo käyttää ainakin jotain yrityksille suunnattua joustoa.
Kuten yllättävien shokkien tapauksessa yleensä, myös tällä kertaa ennustelaitokset ovat vai-kean tehtävän edessä. Talousennusteet ovatkin muuttuneet merkittävästi maaliskuun aikana vuoden 2020 osalta lievästi positiivisesta kasvuennusteesta usean prosentin negatiiviseen ta-louskasvuun. Viimeisimmät, maaliskuun loppupuolella tehdyt ennusteet povaavat 4-6 prosentin tiputusta bruttokansantuotteessa.
Tyypillisesti talousennusteet aliarvioivat yllättävien ja mittaluokaltaan suurien shokkien vaiku-tuksia. Tämä nähtiin viimeksi finanssikriisin aikaan. On siten mahdollista, että vaikutus brutto-kansantuotteeseen olisi ennustettuakin negatiivisempi. Tähän vaihtoehtoon eli ennusteiden to-dennäköisyysjakauman pessimistisempään puoliskoon olisi hallituksen syytä varautua.
Myös OECD antoi 26.3.2020 arvion koronakriisin ensivaiheen vaikutuksista. Arvion mukaan Suomen tuotanto tulee kriisin ensivaiheessa alentumaan noin 23 prosentilla. Laskelma on tehty eri maiden toimialarakenne huomioiden ja kertoo koronashokin valtavasta mittakaavasta. Vuo-sitasolle muutettuna OECD laskee, että jokainen karanteenikuukausi alentaa maan talouskas-vua suurin piirtein kahdella prosenttiyksiköllä. Jos siis ajatellaan, että Suomen talous olisi mer-kittävissä määrin pysähdyksissä kolme kuukautta, olisi menetetyn tuotannon mittaluokka noin kuusi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin 14 miljardia euroa. Käytännössä karanteenitoimenpiteiden jälkeinen mahdollinen konkurssiaalto, lisääntynyt työttömyys sekä kansainvälisen kaupan tyrehtyminen syventäisivät taantumaa entisestään Suomessa.
Selvää on, että lopullinen taloudellinen vaikutus riippuu taloutta rajoittavien toimenpiteiden kes-tosta. Tähän keskeiseen muuttujaan liittyy kuitenkin monia epävarmuuksia ja on lopulta poliitti-nen päätös. Lisäksi eri maat ovat valinneet erilaisia strategioita epidemian voittamiseksi.
Osittain koronashokin vaikutukset riippuvat tekijöistä, joihin Suomen hallituksen on vaikea vai-kuttaa. Jos esimerkiksi Italia ajautuu koronaviruksen takia taloudelliseen kriisiin, johtaa se epä-vakauteen Euroopassa, mutta erityisesti talous- ja rahaliiton piirissä. Tämä puolestaan heijas-tuisi välittömästi Suomen talouteen. Monin tavoin taloudellisten vaikutusten mittaluokka riippuu kuitenkin hallituksen omista toimenpiteistä kuluvan vuoden aikana.
Ensivaiheen taloudellinen vaikutus on läheisesti kytköksissä taloudellista toimintaa rajoittavien toimenpiteiden kestoon ja vahvuuteen. Mikäli testausta sekä ihmisiä infektiolta suojaavia toi-menpiteitä pystyttäisiin tekemään laajamittaisemmin, mahdollistaisi se taloudellisten rajoittei-den aikaisemman purkamisen ja siten kriisistä voitaisiin selvitä pienemmin taloudellisin tappioin samalla pitäen huolta ihmisten terveydestä. Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO on suo-sitellut valtioita testaamaan kansalaisiaan mahdollisimman laajasti.
Laajennetun testauksen yhtenä ongelmakohtana on kuitenkin tuotannollinen potentiaali Suo-messa, mikä ei ole nykyisin riittävällä tolalla. Erilaisia ratkaisuja on olemassa ja on osin myös hallituksen käsissä, kuinka niiden suhteen edetään. Esimerkiksi Keskuskauppakamari on yh-teistyössä yritysten kanssa saanut laajennettua testauspotentiaalia yhteistyössä eteläkorealais-ten laboratorioiden kanssa.
Myös yhdysvaltalainen taloustieteen nobelisti Paul Romer sekä lääkäri-Ekonomisti Alan Garber ovat ehdottaneet, että terveydenhuoltohenkilökuntaa tulisi testata päivittäin ja muutakin liikku-vaa väestöä tulisi testata riittävän usein koronaviruksen varalta. Myös ihmisten suojaaminen esim. suojahansikkaiden ja kasvomaskien avulla kärsii tällä hetkellä tuotannollisista vaikeuk-sista, mutta ei välttämättä enää kauaa. Ei pidä kysyä, että mitkä suojalaitteet eivät toimi. Sen sijaan pitää etsiä ratkaisuja, jotka toimivat ja pyrkiä saattamaan tämä tieto ihmisille. Esimerkiksi WHO suosittaa hengityssuojan pitämistä, jos ihminen aivastelee, yskii tai hoitaa mahdollista korona-tartunnan saanutta henkilöä.
Samanaikaisesti kriisin alkuvaiheessa on huolehdittava, ettei mittavaa konkurssiaaltoa ja mas-satyöttömyyttä pääse syntymään. Tarkoitus ei ole suojata yrityksiä konkursseilta, vaan ko-ronaviruksen aiheuttamalta shokilta.
Hallituksen toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta suorien tukien osuus on riittämätön. Pelkkä lisälaina ja maksuaikojen lykkääminen ei riitä. Monissa pk-yrityksissä puskurit ovat pie-net ja kyseessä on myös pääomaongelma, johon auttaa vain suora tuki. Koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin syventyessä nopeasti, tulisi hallituksen pitää huolta yhteiskunnan hy-vinvoinnista ottamalla isompi rooli yritysten tappioiden kantamisessa. Keinoja tähän ovat:
- Sairauspoissaolojen kustannusten ottaminen valtion maksettavaksi.
- Työnantajien työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun ottaminen mää-räaikaisesti valtion maksettavaksi.
- Verojen maksamista pitäisi pystyä lykkäämään nollakorolla.
- Pahiten kriisin alkuvaiheessa kärsineet alat eli matkailu- ja ravintola-ala, tapahtuma-ala, luovat alat ja henkilöliikenne vaativat kohdennetun tukipaketin.
- Yritysten konkurssien hakemista, saatavien perimistä ja luottohäiriömerkintöjä tulee ti-lapäisesti rajoittaa.
- Talouden pyörät on pidettävä pyörimässä. Välttämättömän työvoiman on päästävä maahan. Huoltovarmuus ei voi olla ainoa kriteeri. Olisi huomioitava esimerkiksi tuotan-tolinjojen asennukset, kausityöntekijät jne.
Kriisin pitkäaikaiset vaikutukset talouteen riippuvat siitä, kuinka nopeasti viruksen leviäminen saadaan hallintaan ja kuinka merkittäviin tuki- ja elvytystoimenpiteisiin ryhdytään.
Hieman myöhemmin tänä vuonna hallituksen pitäisi olla valmis myös mittavaan kysyntäelvytyk-seen. Ajoitus tulisi pyrkiä kohdentamaan ajankohtaan, jossa tuotantoon liittyvistä rajoituksista aletaan pikkuhiljaa luopumaan. Muussa tapauksessa kysyntäelvytys jää tehottomaksi. Hallituk-sen tulisi valmistella elvytystoimenpiteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli mahdollisim-man pian, jotta oikea-aikaisuus pystytään varmistamaan. Optimistisessa skenaariossa ensim-mäiset elvytystoimet voisivat tulla voimaan mahdollisesti jo kesällä 2020. Siksi toimista olisi tärkeää saada sopu jo kehysriihessä.
Tehokkaita elvytystoimenpiteitä on monia ja niiden toteuttamiseksi on teknisesti erilaisia vaihtoehtoja. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat mm. ansiotuloverotuksen keventäminen kahdella mil-jardilla eurolla, nopeasti käynnistettävien infrahankkeiden aloitukset, kotitalousvähennyksen laajentaminen, ravintola- ja ateriapalveluiden sekä ravintoloissa nautittavan alkoholin alv-kan-tojen alentaminen sekä perusturvan määräaikainen korotus esimerkiksi muuttamalla peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi.