Uudessa Virtuaalivisiitti maailmalla -sarjassa pureudumme Keskuskauppakamarin asiantuntijoiden kansainväliseen työhön korona-aikana. Sarjan kolmannessa osassa Timo Vuori tarkastelee Kiinan roolia maailmantaloudessa sekä EU:n ja Suomen kauppakumppanina.
Kiinan palasi kasvuun. Koronapandemia alkaa kohta olla jo selätetty Kiinassa, mutta maan matkustusrajoitukset ovat yhä edelleen tiukkoja. Samoin rokotustahti on varsin hidasta.
Kiina on tasapainoillut pandemian ja talouden kesken. Nyt näyttää siltä, että maan talous toipuu pandemiasta V-käyrän mukaisesti. Talouden kasvun ennakoidaan olevan vuonna 2021 jo 6,5 prosentin luokkaa ja hätyyttelevän myöhemmin jopa 9 prosenttia. Koronan alkulähde näyttää pääsevän ensimmäisenä talouskasvuun, mutta korona tuo jatkossakin omat jännitteensä suurvaltasuhteisiin.
Kiinan seuraavat 5 vuotta. Maaliskuun alussa Kiinan päättävät elimet kommunistisen puolueen johdolla vahvistivat uuden 5-vuotissuunnitelman, joka kattaa vuodet 2021-2025. Kiina haluaa entisestään kehittää maan omavaraisuutta teknologiassa, energiassa ja maataloudessa. Kotimainen kulutuskysyntä on yksi maan talouden vetureita jatkossakin.
Kaiken kaikkeaan Kiina haluaa jatkaa pitkää ja kärsivällistä marssiaan globaaliksi supervallaksi vuoteen 2050 mennessä, jolloin Kiinan kansantasavalta täyttää 100 vuotta. Välietappina on vuosi 2035, jolloin maa haluaa olla näkyvästi vauras ja globaali teknologiajohtaja. Maa haluaa askel askeleelta myös avata yhteiskuntaansa, muta myös vahvistaa pehmeää vaikutusvaltaansa maailmalla.
Suurvaltashakkia. Tulevina vuosina USA:n ja Kiinan tulee jatkumaan globaalissa taloudessa ja tämä vaikuttaa myös Euroopan unioniin ja Suomeenkin. Trumpin kauden jälkeen USA:n politiikassa diplomatia palaa takaisin agendalle, mutta arvio Kiinasta kansainvälisenä kilpailijana ei ole muuttunut. Maiden väliset poliittiset ja taloudelliset jännitteet näkyvät eri tavoin. Made in China ja Made in America vääntävät eri tavoin kättä globaalissa taloudessa.
Kiina pyrkii hakemaan uudenlaista tasapainoa globaaliin integraatioon osallistumisen ja kotimaisuuden vahvistamisen kesken. Samoin tavoitteita myös USA:lla, joka odottaa EU:sta vahvaa kumppanuutta Kiinan epäterveiden kauppatapojen ja turvallisuusuhkien haastamisessa. EU joutuu jatkossa tekemään poliittisia valintoja – suuntaan tai toiseen, mikä vaikuttaa myös Suomeen ja erityisesti suomalaisiin yrityksiin.
Regionalismin paluu. Maailmantaloudessa vahvistuu selvästi alueellisuus Kiinan ajaessa Aasiaan 15 maan RCEP-markkina-aluetta. Vastaavasti ASEAN-maiden ja Tyynenmeren maiden CPTPP-yhteistyö korostaa alueellisuuden vahvistamista. Nämä järjestelyt korostavat alueellisten tuotanto- ja hankintaketjujen yhdentymistä, mutta voivat luoda uudenlaisen kilpailu haasteen niin EU:lle kuin USA:lle.
Suomalaisyrityksille on tärkeää, että EU on neuvotellut jo useita vapaakauppasopimuksen Aasian maiden kanssa sekä haluaa myös karsia turhia esteitä transatlanttisesta kaupasta. Regionalismin vahvistuessa lokaali läsnäolo markkina-alueilla on kuitenkin korostumassa maailmankaupassa. Suomelle on tärkeää, että EU:n sisämarkkinoiden toimivuus ja kilpailukyky globaalissa taloudessa vahvistuu. Myös tuore EU-Kiina investointisopimus (CAI) voisi hyödyttää suomalaisyrityksiä Kiinan markkinoilla.
Vihreä kasvu vasta itämässä. Kiina on ilmoittanut tavoitteekseen hiilineutraalisuuden vuoteen 2060 mennessä, jolloin nopean talouskasvun maassa päästöhuippu ajoittuu vuoteen 2030 mennessä. Tuoreessa 5-vuotissuunnitelmassa talouden vihertyminen on vähemmän esillä, vaikka toimia toki on tiedossa. Hiilen kokonaiskulutus on edelleen kasvussa, ja maa tuottaa yhä 25 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Uusiutuvan energian osuus on vain 15 prosenttia, mutta se on tarkoitus nostaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Sähkön ja lämmön tuotanto sekä teollisuus ovat maan ilmaston kannalta keskeiset saastuttajat. Kiinan ilmastomarssi vaatii vielä paljon tekoja, ettei maa tukehdu savusumuun.
Suomelle tärkeimpiä markkinoita. Kiinan merkitys Suomella kauppakumppanina on erittäin merkittävä, jos otetaan laajasti huomioon tavara- ja palvelukauppa, investoinnit sekä matkailu. Yli 11 miljardin euron sijoituksilla Suomi on jo nyt maan talouden kokoon suhteutettuna suurin EU-maa investoijana Kiinassa. Yli 400 suomalaisyritystä toimii jo maassa ja ne työllistävät 60 000 henkeä Kiinassa. Vastaavasti Suomi on noussut Kiinan kuudenneksi tärkeimmäksi investointikohteeksi Euroopassa heti Britannian, Saksan, Ranskan ja Italian jälkeen. Vuodesta 2000 alkaen Kiina on investoinut Suomeen arviolta 7 miljardia euroa ja arvion mukaan 2 miljardin euron uudet investoinnit ovat työn alla.
Suomen vienninedistämistoimet ovat tällä hetkellä keskittymässä älykaupunkiratkaisuihin, elintarvikevientiin ja maatalousosaamiseen, koulutukseen ja terveysteknologiaa. Myös talviolympialaiset ja matkailu ovat yhä houkutteleva uusi mahdollisuus. Kiinassa Suomen lähetystö, Business Finlandin ja maassa toimivien neljän Finnish Business Councilin yhteistyö on entisestään syventynyt. Kiinassa verkostojen ja luotettavien kumppanien merkitys on erityisen arvokasta. Keskuskauppakamarikin tekee tiivistä yhteistyötä näiden kanssa.
Jännitteet tuovat epävarmuutta. Poliittiset jännitteet tulevat olemaan läsnä jatkossakin läntisten teollisuusmaiden ja Kiinan suhteissa. Tämä lisää markkinoilla epävarmuutta eikä tilanteen voida olettaa nopeasti lientyvän. Demokraattiset länsimaat eivät enää halua katsoa läpi sormien Kiinan toimi ympäristöön, työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä haasteissa eivätkä sulata Kiinan vapaamatkustamista kansainvälisessä kaupassa kehitysmaa -statuksella. Koronan leviäminen Kiinasta globaaliksi pandemiaksi oli viimeinen pisara, mikä herätti muut maat kysymään Kiinan vastuullisuuden perään.
Lännen viimeinen lyöntivuoro. Yritykset saavat varautua siihen, että Eurooppa ja Suomikin joutuu tasapainoilemaan Kiinan kanssa eri tavoin politiikassa ja taloudessa. Silti yksikään maa tai yritys ei voi kääntää selkäänsä Kiinalle, jonka asema maailman taloudessa on merkittävä. Maailman talouden pelisääntöjen kehittämisessä läntisillä teollisuusmailla on kuitenkin sanansa sanottavana, mutta ei välttämättä enää kovin pitkän, mistä WTO-yhteistyön näivettyminen on seurausta. Suomelle avoimet ja toimivat kauppasuhteet itään ja länteen sekä etelään ovat jatkossakin tärkeät.
Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva Suomi-Kiina -kauppayhdistys kokoaa suomalaiset yritykset yhteen vaikuttamaan kahdenvälisessä kaupassa yhdessä Kiinassa toimivien FinnCham-kumppanien eli Finnish Business Councils in China kanssa. Blogi perustuu Vuoren henkilökohtaiseen tilannearvioon eri keskusteluiden pohjalta.